Kansanedustaja Tarja Filatov on 51-vuotias perheenäiti, tiedottaja ja toimittaja. Päivät täyttyvät eduskunnan istunnoista, kokouksista, puheista, asiantuntija- ja kansalaisjärjestötapaamisista sekä asioihin perehtymisestä. Miten viettää aikaansa ja mistä pitää yksityisemmässä elämässä sama henkilö.

Millainen on perheesi?

- Olen naimisissa yrittäjä-toimittaja Pekon kanssa. Meillä on Veera-tytär.

Millainen oli lapsuudenkotisi?

- Isä oli peltiseppä, äiti ompelija. Tavallinen suomalainen koti, jossa perheenjäsenten väliset suhteet ovat kunnossa. Olen saanut viettää onnellisen lapsuuden.

Kumpi teillä tekee kotityöt?

- Kumpi paremmin ehtii. Koko lailla tasan. Pekko laittaa pyykit koneeseen ja sieltä narulle, minä hoidan ne kaappiin asti.

Mikä on lempiruokasi?

Riippuu tilanteesta. Kokonaisena grillattu vahvasti maustettu hunajakana on viikoittainen koko perheen herkku. Vanajan kuha aina, kun sitä saa kaupasta. Etnisistä ruoista pidän myös. Parasta mitä tiedän ovat kampasimpukat.

Mitä harrastat?

- Lukemista, ulkoilua, teatteria. Puutarhan hoitaminen on kivaa ja palkitsevaa puuhaa.

Miten rentoudut?

- Saunomalla ja katsomalla dekkari- tai tieteissarjoja telkkarista. Rakastan laiskoja ja kiireettömiä aamuja. niin sanottuja yöpukupäiviä, kun ei ole mitään erityistä ohjelmaa.

 

Mitä olet elämässäsi tehnyt?

- Olen opiskellut Tampereen yliopistossa tiedotusoppia, sosiologiaa, kansainvälistä politiikkaa, ympäristöpolitiikka ja taloustiedettä. Kansanedustajana olen ollut kuusitoista vuotta. Kuusi  vuotta meni täysipainoisesti työministerin tehtävissä.

Aiemmin olen tehnyt tiedotushommia tasa-arvovaltuutetun toimistossa ja toimittajan töitä eri tahoilla. Opiskelun ohessa olin työssä päiväkodissa, sotaveteraanien kuntoutuslaitoksessa, sairaalassa, kaupassa ym.

Olen tyypillinen ikäluokkani edustaja, pätkätyöläinen, joka ei koskaan ole ollut vakituisessa työsuhteessa, vaikka toki ministerinä ja kansanedustaja on monin osin paremmassa asemassa kuin aiemmissa pätkätyösuhteissa.
 

Mikä on elämäsi kauhein kokemus?

- Vierailu Pohjois-Koreaan. Totalitarismi ja perusihmisoikeuksien puute kauhistuttaa. Muutenkin minua hirvittää yltiöpäinen ehdottomuus. Ihmiset, jotka kuvittelevat aina tietävänsä kaiken.

Entä elämäsi kaunein kokemus?

- Kyllä ehdottomasti kauneinta oli, kun Veera ensimmäistä kertaa kainalossa. Nassutteli mahan päällä naama rutussa ja punaisena. Maallisempi huikea hetki oli kun katselin Kambodshassa auringonnousua Angorwatin temppelin tornissa.

Kerro jokin viisaus.

- "Jos voisimme harjoittaa vähemmän äänijänteidemme käyttöä ja enemmän syvimmän mielemme toimintaa, voisimme saavuttaa jotakin kertomisen arvoista. Puhe on apukeino eikä pakollinen toimenpide.

Totuus on olotila eikä joukko sanoja."

Näin kirjoitti Paul Burton kirjassaan Salainen tie. Ajatus sopii mielestäni poliitikolle.