Oikeudet ja vastuut työmarkkinoilla

Share |
05.09.2017

Blogikirjoitus

Kokoomus esitti eduskunnassa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista vetoamalla työvoimakapeikkoihin. Työvoiman saatavuudesta on huolehdittava. Tämä on ehdottoman tärkeää hyvinvointivaltion rahoituksen näkökulmasta. Yhtä tärkeää on, että työstä maksetaan verot. Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että työvoimaa ei käytetä väärin. 

 

Ikävä kyllä esimerkiksi alkukesästä julkaistu Lounais-Suomen AVI:n  raportti on karmivaa luettavaa. Ulkomaista työvoimaa käytetään väärin. Ihmisten tietämättömyyttä käytetään väärin.  Liiketoimia solmitaan liiketoimintakieltoon määrättyjen yritysten kanssa. Riisto ja työvoiman hyväksikäyttö on totta nykypäivän Suomessa. Poliisille tehnyt rikosilmoitukset eivät johda jatkotoimiin. 

 

Meidän valvontajärjestelmämme ei toimi. Työsuojelun resurssit ovat liian pienet ja valtuuksia olisi syytä lisätä. 

 

Työvoiman kapeikkoihin voidaan vastata monella tavalla, etsimällä tehokkaammin työvoimaa kotimaasta ja kouluttamalla työttömiä, hyödyntäen Euroopan unionissa olevaa ihmisten vapaata liikkuvuutta tai rekrytoimalla kolmansista maista, jos omalta mantereeltamme ei osaajia löydy.

 

Oleellista on, että kehitämme reilua työelämää tulipa työvoima kotimaasta, Euroopan unionin alueelta tai kolmansista maista. 

 

Talouden kestävyyden näkökulmasta tässä ja nyt  kannattavinta on kouluttaa työttömiä, koska silloin säästetään työttömyysturvamenoissa ja muissa tulonsiirroissa. Pidemmällä tähtäimellä ulkomaisen työvoiman osuus noussee, koska ikärakenteemme ei riitä uusintamaan tarvittavaa työvoimaa.

 

Hallitus on monessa yhteydessä pitänyt Saksan työmarkkinoita mallimaana. Yksi piirre on ilmeisen tietoisesti jäänyt piiloon povitaskuun. Saksassa ulkomaisen työvoiman väärinkäyttämisestä joutuu maksamaan kovan hinnan. Suomessa käy usein niin, että työnantajan saama hyöty väärinkäytöstilanteissa on suuri, vaikka hän joutuisi maksamaan rangaistusmaksuja.

 

Tämä haittaa reiluja ja oikein toimivia yrityksiä, koska niiden on vaikea pärjätä kilpailussa korkeampien kustannusten vuoksi. 

 

Jos Suomessa olisi samat rangaistukset kuin Saksassa, rangaistusmaksut nousisivat rajusti.

Esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntimaksut ovat Suomessa minimissään 1000 euroa. Saksan laiminlyöntiasteikon alaraja on 30 000 euroa ja maksimissaan, esimerkiksi alipalkkauksessa jopa 500 000. 

 

Työmarkkinoiden toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtuu suuria muutoksia. Tarvitsemme ulkomaista työvoimaa, mutta emme tarvitse työmarkkinoita, jossa ulkomaista työvoimaa haalitaan maahan, jotta voidaan helpommin maksaa alipalkkaa ja vääristää tervettä kilpailua.

Työmarkkinoilla oikeudet ja vastuut pitää olla tasapainossa. 

16.10.2018People are getting richer as the planet is getting poorer
03.10.2018Miksi toimeentulotukimenot kasvavat, vaikka työttömyys alenee?
05.09.2018Filatov: Sukupuolisokeasta budjetoinnista siirryttävä tasa-arvoisempaan talouteen
02.09.2018Puhe Reumayhdistyksen 70-vuotisjuhlassa Jyväskylässä 1.9
30.08.2018SDP:n Filatov: Symbolisia korjauksia työllisyyden parantamiseksi
23.08.2018Kuinka tehdä mummoa puhuvia digipalveluita?
06.08.2018Digivaje kurottava umpeen
06.08.2018Puhe Hakkapeliitta-tapahtumassa 5.8.2018
17.07.2018Houston, we have a broblem
03.07.2018Isoveli valvoo - vaatii raportointia, mutta vähentää työttömän palvelua

Siirry arkistoon »