Liikesalaisuus jyrää, yhteys ammattiliiton juristiin saattaa tulla rikokseksi

Share |
07.10.2017

Blogıkırjoıtus
Nyt se myrkyn lykkäs. Hallitus valmistelee lakia, joka estää työntekijää kertomasta kaikkia oleellisia tietoja työnantajastaan, vaikka päällä olisi riita, jossa joutuu turvautumaan ammattiliiton juristiin
Kyse on liikesalaisuuksia koskevasta laista. Taustalla  on EU-direktiivi, mutta kaikkihan me tiedämme, että hallituksilla on tapana niiden yhteydessä pistää joukkoon myös omiaan. Kaikki palkansaajajärjestöt ovat sitä mieltä, että direktiivi ei vaadi tällaista kieltoa säätämään.
Perusoikeudet eivät voi olla alisteisia liikesalaisuuksille. Työntekijällä on oikeus oikeudenmukaiseen riitojen ratkaisuun. Harva työntekijä pärjää riitatilanteessa yksin, kun työnantajalla on käytössään juristi jos toinenkin.
Ylimääräiset kilpailukieltosopimukset ja salassapitosopimukset ovat yleistyneet. 
Akavan mukaan nykyisin yli 70 prosentilla yrityksissä työskentelevillä työntekijöillä on kirjattuna työsopimukseen liikesalaisuuksia koskeva salassapito ehto. Sopimusten määrä on kasvussa. Lisäksi näihin sopimuksiin kirjataan yleisesti sopimussakkoja. Sakko saattaa olla monen vuoden palkan suuruinen.
Tällaiset sopimukset kaipaavat pelisääntöjä. Samoin kilpailukieltosopimukset. Eduskunnassa onkin parhaillaan käsittelyssä lakialoite, joka selkiyttäisi kilpailukieltokohtaa työsopimuslaissa.
Työvoiman liikkuvuus tuo talouteen dynamiikkaa ja on tärkeää kasvun ja työllisyyden kannalta.  Epäselvät salassapito- ja kilpailuvelvoitteet estävät ihmisten liikkumista. Osa työntekijöistä ei edes tiedä, mihin on sitoutunut.
Liikesalaisuuksien luottamuksellisuus perusteltua. Mutta hallituksen esitys on huttua. Edes nykytilaa ei ole perusteltu kunnolla. Saati tulevia rajauksia, niiden perustelut ovat ohuet.
On välttämätöntä, että lakia korjataan selkeämmäksi ennen kuin se tulee eduskuntaan. Lisäksi on turvattava työntekijän oikeudet ajaa asiaa riitatilanteessa.
Esityksen mukaan liikesalaisuuksien piiriin kuuluvia asioita ja teknisiä tietoja ei saisi kertoa kuin talon sisäiselle luottamusmiehelle. Kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiehiä. 
Tietoja ei saisi kertoa edes ammattiliiton juristille, vaikka tämä ajaisi työntekijän asiaa. Ei edes silloin, jos työriita koskee liikesalaisuuksia, vaikka tiedot olisivat oleellisia käsittelyssä olevan riidan kannalta. Pahimmillaan yhteydenpito ammattiliiton juristiin, voi olla rangaistava teko.
Liikesalaisuuksia ei pidä levitellä toreilla ja turuilla. Mutta työntekijän asiaa ajava juristi ei ole tori. On välttämätöntä, että työsopimuslain ensisijaisuus varmistetaan suhteessa liikesuojaa koskevaan lakiin.
Siitä, että työntekijä kertoo asiaansa ajavalle juristille tietoja, jotka ovat asian ajamisen näkökulmasta välttämättömiä, ei saa tehdä rangaistavaksi!
Salassapitosäädösten on oltava selkeitä ja tarkkarajaisia. Työelämä epätyypillistyy ja ihmiset ovat yhä enemmän pirstaleisissa työsuhteissa ja tekevät työtä toimeksiantosuhteessa. Myös näissä tilanteissa pelisääntöjen on oltava selkeitä. 
11.10.2017Aktiivimalli lyö kasvoille pitkäaikaissairasta työtöntä
07.10.2017Liikesalaisuus jyrää, yhteys ammattiliiton juristiin saattaa tulla rikokseksi
23.09.2017Eriarvoisuutta voi lisätä tai ehkäistä
07.09.2017Mahdollisuus tekee sankarin
05.09.2017Oikeudet ja vastuut työmarkkinoilla
30.08.2017Kadonneet alushameet
22.08.2017Puhe ammatinvalinnan 80-vuotisjuhlaseminaarissa Säätytalolla
22.08.2017Muuttuneet työmarkkinat vaativat aktiivista työvoimapolitiikkaa ja laadukkaita työvoimapalveluita
12.08.2017Budjettiriihen katse lapsiperheisiin
28.07.2017Työllisyyden vahvistaminen vaatii toimivaa asunto- ja liikennepolitiikkaa

Siirry arkistoon »