Liikesalaisuus jyrää, yhteys ammattiliiton juristiin saattaa tulla rikokseksi

Share |
07.10.2017

Blogıkırjoıtus
Nyt se myrkyn lykkäs. Hallitus valmistelee lakia, joka estää työntekijää kertomasta kaikkia oleellisia tietoja työnantajastaan, vaikka päällä olisi riita, jossa joutuu turvautumaan ammattiliiton juristiin
Kyse on liikesalaisuuksia koskevasta laista. Taustalla  on EU-direktiivi, mutta kaikkihan me tiedämme, että hallituksilla on tapana niiden yhteydessä pistää joukkoon myös omiaan. Kaikki palkansaajajärjestöt ovat sitä mieltä, että direktiivi ei vaadi tällaista kieltoa säätämään.
Perusoikeudet eivät voi olla alisteisia liikesalaisuuksille. Työntekijällä on oikeus oikeudenmukaiseen riitojen ratkaisuun. Harva työntekijä pärjää riitatilanteessa yksin, kun työnantajalla on käytössään juristi jos toinenkin.
Ylimääräiset kilpailukieltosopimukset ja salassapitosopimukset ovat yleistyneet. 
Akavan mukaan nykyisin yli 70 prosentilla yrityksissä työskentelevillä työntekijöillä on kirjattuna työsopimukseen liikesalaisuuksia koskeva salassapito ehto. Sopimusten määrä on kasvussa. Lisäksi näihin sopimuksiin kirjataan yleisesti sopimussakkoja. Sakko saattaa olla monen vuoden palkan suuruinen.
Tällaiset sopimukset kaipaavat pelisääntöjä. Samoin kilpailukieltosopimukset. Eduskunnassa onkin parhaillaan käsittelyssä lakialoite, joka selkiyttäisi kilpailukieltokohtaa työsopimuslaissa.
Työvoiman liikkuvuus tuo talouteen dynamiikkaa ja on tärkeää kasvun ja työllisyyden kannalta.  Epäselvät salassapito- ja kilpailuvelvoitteet estävät ihmisten liikkumista. Osa työntekijöistä ei edes tiedä, mihin on sitoutunut.
Liikesalaisuuksien luottamuksellisuus perusteltua. Mutta hallituksen esitys on huttua. Edes nykytilaa ei ole perusteltu kunnolla. Saati tulevia rajauksia, niiden perustelut ovat ohuet.
On välttämätöntä, että lakia korjataan selkeämmäksi ennen kuin se tulee eduskuntaan. Lisäksi on turvattava työntekijän oikeudet ajaa asiaa riitatilanteessa.
Esityksen mukaan liikesalaisuuksien piiriin kuuluvia asioita ja teknisiä tietoja ei saisi kertoa kuin talon sisäiselle luottamusmiehelle. Kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiehiä. 
Tietoja ei saisi kertoa edes ammattiliiton juristille, vaikka tämä ajaisi työntekijän asiaa. Ei edes silloin, jos työriita koskee liikesalaisuuksia, vaikka tiedot olisivat oleellisia käsittelyssä olevan riidan kannalta. Pahimmillaan yhteydenpito ammattiliiton juristiin, voi olla rangaistava teko.
Liikesalaisuuksia ei pidä levitellä toreilla ja turuilla. Mutta työntekijän asiaa ajava juristi ei ole tori. On välttämätöntä, että työsopimuslain ensisijaisuus varmistetaan suhteessa liikesuojaa koskevaan lakiin.
Siitä, että työntekijä kertoo asiaansa ajavalle juristille tietoja, jotka ovat asian ajamisen näkökulmasta välttämättömiä, ei saa tehdä rangaistavaksi!
Salassapitosäädösten on oltava selkeitä ja tarkkarajaisia. Työelämä epätyypillistyy ja ihmiset ovat yhä enemmän pirstaleisissa työsuhteissa ja tekevät työtä toimeksiantosuhteessa. Myös näissä tilanteissa pelisääntöjen on oltava selkeitä. 
28.10.2018Kaikki nuoret eivät kouluta itse itseään - lähiopetusta tarvitaan
21.10.2018Ihmiset rikastuvat, luonto köyhtyy
17.10.2018SISÄILMAONGELMAT JA HOMEKOULUJEN VAIKUTUS LAPSIIN JA NUORIIN
16.10.2018People are getting richer as the planet is getting poorer
14.10.2018Lakeja säädetään hallituksen esitysten pohjalta eikä luonnoksiin sitoutuen
03.10.2018Miksi toimeentulotukimenot kasvavat, vaikka työttömyys alenee?
15.09.2018Irtisanomisen helpottaminen ei vahvista työllisyyttä
05.09.2018Filatov: Sukupuolisokeasta budjetoinnista siirryttävä tasa-arvoisempaan talouteen
02.09.2018Puhe Reumayhdistyksen 70-vuotisjuhlassa Jyväskylässä 1.9
30.08.2018SDP:n Filatov: Symbolisia korjauksia työllisyyden parantamiseksi

Siirry arkistoon »