Aktiivimalli lyö kasvoille pitkäaikaissairasta työtöntä

Share |
11.10.2017

Työelämä-sanassa on kaksi osaa. Työ ja elämä. Ihminen tarvitsee molempia. Työssä on hyväksyttävä se, että ihmisen elämä kokonaisuudessaan on läsnä. 

Ei saa olla niin, että työhön pääsee vain supertyyppinä, joka on ikuisesti iloinen ja jaksaa enemmän kuin se pähkinöitä popsiva Hessu konsanaan.

Työelämän odotukset ovat suuret ja siksi työssä suhtaudutaan torjuvasti alentuneeseen työkykyyn, vaikka iso osa työkyvyn alenemista voidaan kompensoida palveluilla, apuvälineillä, sopivilla työjärjestelyillä, työnkuvan muokkauksella tai kuntoutuksella. 

Työn tuottavuus ei aina ole kiinni ihmisen työkyvystä, vaan siitä että asioita tehdään fiksummin. 

Yli puoli miljoonaa ihmistä arvioi, että heidän vammansa tai pitkäaikaissairautensa heikentää heidän työnsaantimahdollisuuksiaan.

Minulta kysyttiin nuorena työpaikkahaastattelussa, että ei sinulla sattuisi vamma olemaan. Hämmennyin ja sopersin, että eeei. Ajattelin, että hyvin mennyt haastattelu loppuu ikävästi.  Mutta nostin kädet ylös ja sanoin, että minulla ei ole peukaloita.

Yllätyksekseni haastattelija sanoi: loistavaa, erinomaista! Marssin terveyskeskukseen ja sain invalidiprosentin ja työkkäristä tukea työnantajalleni. Enää samaa tukea ei ole, mutta samansuuntaisia kyllä. Minulla oli onni myötä, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita.

Yksin työeläkejärjestelmä työkyvyttömänä olevien ihmisten työpanoksen menetyksen arvioitiin vuonna 2012 olevan kahdeksan miljardia. Työkykyä kannattaa tukea. Työssä pysymistä kannattaa tukea. Kyse ei ole vain valtiontaloudellisesta hyödystä, vaan osaamisen menettämisestä ja ihmisen elämän sisällöstä ja toimeentulosta.

Meidän on yksinkertaistettava palvelujärjestelmää, joka voi toimia alentuneen työkyvyn tukena: työvoimapalveluita kuntoutusta, sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa. Jos oikea tuki ei löydy ajoissa, voidaan aiheuttaa mittaamattomia vahinkoja yksilön elämälle.

Hallitus rankaisee vaikeasti työllistyviä ns. aktiivimallilla. En voi ymmärtää ajatusta, jonka mukaan työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei onnistu löytämään työtä.

Kolmessa kuukaudessa pitää tehdä 3 päivää työtä, jotta turva säilyy. Jos ei löydä työtä tai onnistu saamaan TE-hallinnosta aktiivitoimia riittävästi, niin turvaa leikataan 4,65 prosenttia. Työtön voi hakea töihin tai muihin aktiivitoimiin, mutta pääsystä ei päätä työtön itse. 

Hallitus arvioi, että uudistus kasvattaa asumistukimenoja neljä miljoonaa euroa  ja toimeentulotukimenoja kymmenen miljoonaa. Moni tipahtaa, köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyy.

Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton. Pitkäaikaissairaus aiheuttaa kuluja lääkkeisiin sekä terveyskeskus- ja sairaalakäynteihin. 

Työkyvytöntä ihmistä ei tehdä työkykyiseksi hallituksen aktiivimallilla. Työttömät, joiden terveydentila on pitkäaikaisesti heikentynyt, tarvitsevat kuntoutusta sekä tukea terveyden ja toimintakyvyn parantamiseen sekä työpaikan joustavuutta. Siten heidät saadaan parhaiten työelämään takaisin.

12.12.2017Työttömyysturvan aktiivimalli on orwellilaista uuskieltä
03.12.2017Tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä
24.11.2017Yhdenvertaisuuden stressitestit otettava käyttöön
24.11.2017Robotit tulevat, oletko valmis?
01.11.2017Salkkumiehet sotessamme häärii
11.10.2017Aktiivimalli lyö kasvoille pitkäaikaissairasta työtöntä
07.10.2017Liikesalaisuus jyrää, yhteys ammattiliiton juristiin saattaa tulla rikokseksi
23.09.2017Eriarvoisuutta voi lisätä tai ehkäistä
07.09.2017Mahdollisuus tekee sankarin
05.09.2017Oikeudet ja vastuut työmarkkinoilla

Siirry arkistoon »