Eriarvoisuutta voi lisätä tai ehkäistä

Share |
23.09.2017

Hallitus väitti eduskunnan budjettikeskustelussa että lomarahaleikkaus oli työmarkkinajärjestöjen päätös. Ei ollut. Se oli hallituksen asettama pakko.

Hallituksen pakkolakipakettiin sisältyi leikkaus sairausajan palkkaan, työajanpidennys ja julkisen sektorin vuosiloman leikkaaminen. Hallituksen omassa tiedotteessa lukee: "Hallitus on päättänyt korvata sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkauksen pienentämällä lomarahaa 30 prosentilla."

SDP kannatti kilpailukykysopimusta, koska se oli parempi vaihtoehto kuin hallituksen pakkolakipaketti. Kikyn työllisyyshyöty oli suurempi kuin pakkolakien. Vaihtoehtomme esitti emu-puskureiden käyttöä, koska ne rakennettiin juuri sellaisia tilanteita varten kuin Suomessa kilpailukykypakettia rakennettaessa oli. 

Lomarahaleikkausten ongelmana on, että ne lisäävät palkkojen eriytymistä. Yksityisellä sektorilla palkat kasvavat noin 0,6 prosenttia, mutta kuntatyöntekijöiden palkat pienenevät tänä vuonna reilun prosentin.

Lomarahaleikkaus iskee naisvaltaisille aloille. Julkisen sektorin työntekijöistä lähes kolme neljäsosaa ja kunta-alalla 80 prosenttia työntekijöistä on naisia. 

Monessa perheessä loma jäi torsoksi. Kuukausipalkka, riittää juuri ja juuri jokapäiväiseen elämään. Loman extrakivat asiat on rahoitettu lomarahoilla.

Hallituksen hellimä työajanpidennys kolahtaa enemmän naisvaltaiseen julkiseen sektoriin. Tämä ei ollut sopimuksen tavoite.

Tilastokeskuksen mukaan työaika on pidentynyt julkisella sektorilla noin 80 prosentilla työntekijöistä. Yksityisellä sektorilla pidennys on jäänyt alle puoleen. Naisten työaika on pidentynyt useammin kuin miesten. 

Nyt kun taloudessa on valoa, hallituksella on mahdollisuus pelastaa pienituloisten julkisella sektorilla työskentelevien perheiden ens ivuoden kesä perumalla lomarahaleikkaus. Ratkaisu olisi tasa-arvoteko. 

Eriarvoisuuden vähentämiseksi ei ole yksinkertaisia lääkkeitä. Tuloeroista osa syntyy hallituksen omin päätöksin. Hallituksen budjettiesitys lisää tuloeroja.

Työllisyyden paraneminen vie kehitystä toiseen suuntaan, mutta samaan aikaan työn merkitys kelvollisena toimeentulon turvaajana rapautuu.

Suomessa on puoli miljoonaa työssä käyvää köyhää. Kolmannes köyhistä lapsiperheistä käy työssä. 50 000 perhettä ei selviä palkallaan alhaisistakaan asumiskuluista, vaan joutuu turvautumaan asumistukeen.

Työn kannustavuuden näkökulmasta Suomen ongelma ei ole suuret tulonsiirrot, vaan pienet palkat. Tähän kannustinongelmaan ei ole helppoa ratkaisua. Pienipalkkaisilla aloilla on usein niin, että palkanmaksuvara on pientä.

Tämän vuoksi suunnitelmat mm. asumistuen heikennyksistä menevät väärään suuntaan. Ne heikentävät pienipalkkaisen työn kannattavuutta. Maa tarvitsee tuhdin asunto- ja liikennepoliittisen paketin. Pääradan varren kunnat voivat purkaa pääkaupungin asuntopulaa, kunhan junat pysähtyvät riittävän usein.

Hallituksen budjettikärkenä on ns. aktiivimalli, jonka mukaan jatkossa pitää löytää töitä, että voi saada täyttä työttömyysturvaa.

En ymmärtää esitystä, jonka mukaan työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei onnistu löytämään työtä.

Kolmessa kuukaudessa pitää löytää 3 päivää työtä, jotta turva säilyy. Jos ei löydä työtä tai onnistu saamaan TE-hallinnosta aktiivitoimia, niin turvaa leikataan 4,65 prosenttia.

Työtön voi hakea töitä tai yrittää päästä palkkatuettuun työhön tai muihin aktiivitoimiin, mutta kaikista näistä leikkauksen estävistä toimista päättää joku muu kuin työtön itse. 

Hallitus arvioi, että uudistus kasvattaa asumistuki-  ja toimeentulotukimenoja 14 miljoonaa euroa. Moni työtön joutuu toimeentulotuelle. Työhön kannustamisen näkökulmasta toimeentulotuki on kaikkein hankalin. Niinpä hallituksen tavoite saattaa kääntyä irvistäväksi peilikuvakseen.

12.12.2017Työttömyysturvan aktiivimalli on orwellilaista uuskieltä
03.12.2017Tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä
24.11.2017Yhdenvertaisuuden stressitestit otettava käyttöön
24.11.2017Robotit tulevat, oletko valmis?
01.11.2017Salkkumiehet sotessamme häärii
11.10.2017Aktiivimalli lyö kasvoille pitkäaikaissairasta työtöntä
07.10.2017Liikesalaisuus jyrää, yhteys ammattiliiton juristiin saattaa tulla rikokseksi
23.09.2017Eriarvoisuutta voi lisätä tai ehkäistä
07.09.2017Mahdollisuus tekee sankarin
05.09.2017Oikeudet ja vastuut työmarkkinoilla

Siirry arkistoon »