Tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä

Share |
03.12.2017

Tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä, se mahdollistaa jokaisen ihmisen kasvamisen täyteen potentiaaliinsa. Tasa-arvosta hyötyy niin yksilö kuin koko yhteiskunta.

Tänään vietetään kansainvälistä vammaisten päivää. YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista astui voimaan 3.5. 2008, kun yli 20 maata oli ratifioinut sen.

Suomessa eduskunta hyväksyi sopimuksen maaliskuussa 2015, mutta se astui voimaan vasta 10.6.2016. Sopimuksen voimaansaattaminen vaati useiden lakien muuttamista myös meillä. Sopimuksen keskeisin ajatus on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.

Koko maailmassa on yli miljardi vammaista henkilöä eli noin 15 prosenttia väestöstä.

Noin 8 prosenttia vammaisista asuu maissa, joissa koulutus, terveydenhuolto ja sosiaaliset palvelut eivät ole kaikkien kansalaisten saatavilla.

Vammaisista 80 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Kehitysmaissa 80-90 prosenttia vammaisista on työttöminä. Teollisuusmaissa vastaava luku on 50-70 prosenttia.

Kehitysmaiden vammaista lapsista vain 10 prosenttia käy koulua ja vain joka sadas aikuinen vammainen on lukutaitoinen.

Suomessa tilanne on monessa mielessä parempi. Meillä terveydenhoito on kaikkien ulottuvilla, yleinen oppivelvollisuus takaa kaikkien pääsyn kouluun. Sosiaaliset tulonsiirrot pitävät huolen, että ihmiset eivät elä absoluuttisessa köyhyydessä.

Silti Suomessa vammainen ihminen kohtaa tiellään monta sellaista mutkaa, joita keskivertoihminen ei huomaa porskuttaessaan eteenpäin.

 

YK:n vammaissopimus korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta osallistua itseään koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.

Sopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Vammaisella henkilöllä on oikeus elää itsenäisesti osana omaa lähiyhteisöään.

Sopimuksen mukaan vammaisella henkilöllä pitää olla saatavilla yleisiä palveluja yhdenvertaisesti. Yksilöllisiä erityispalveluja pitää olla saatavilla tarvittaessa.

Sopimuksessa korostetaan  itsemääräämisoikeutta ja vapautta tehdä valintoja. Tämä korostuu vaikkapa asumispalveluissa.

Syrjintä vammaisuuden perusteella on kielletty. Syrjintää on se, jos vammaiselta henkilöltä evätään hänen tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset.

Esteettömyys on yleissopimuksen tärkeä periaate. Tätä ei saa unohtaa Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivin valmistelussa.

Vammaiselle sopiva ympäristö on hyvä kaikille. Kyse on tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaiseksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua.

Meillä Suomessa sopimuksen sisältö on kirjattu lakeihin, mutta meillä on vielä paljon tekemistä, jotta vammaissopimuksen henki on täyttä totta ihmisten arjessa.

Kansainvälistä vammaisten päivänä Invalidiliitto haluaa nostaa esille sosiaalisen ja taloudellisen yhdenvertaisuuden.

Liian monen vammaisen ihmisen kuukausitulot hipovat köyhyysrajaa. Asumis- ja muiden peruskulujen jälkeen monella jää vain 50 euroa viikossa.

On aiheellista kysyä millaista elämää sillä voi elää.

Vähävaraisen vammaisen elämä on joka päivä valintojen tekemistä. Useimmiten valinnoista riippuu koko elämä. Onko minulla rahaa ostaa lääkkeet vai ruokaa? Pystynkö maksamaan puhelinlaskun vai jätänkö väliin matkan pyörätuolin kanssa kauppaan? Entä jos tulee jokin yllättävä meno: joudun sairaalaan tai jääkaappi hajoaa? Miten valita?

Siksi tarvitaan järjestöjä, jotka ajavat vammaisten ihmisten oikeuksia ja asioita, neuvovat, auttavat ja tukevat ja joissa voi saada arvokasta kokemusasiantuntijuutta. Maakuntauudistuksessa järjestöjen rooli asiantuntijana ei saa heiketä, vaan päin vastoin.

Pienessä Suomessa ei pidä ajatella, että meillä ei ole varaa parempiin vammaisten palveluihin. On ajateltava, että meillä ei ole varaa jättää parempia palveluita toteuttamatta, koska meillä ei ole varaa jättää vammaisia ihmisiä syrjään. Tarvitsemme kaikkien panosta ja osallisuutta, jotta satavuotias Suomi ei kulje taaksepäin vaan ylpeästi eteenpäin.

 

12.12.2017Työttömyysturvan aktiivimalli on orwellilaista uuskieltä
03.12.2017Tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä
24.11.2017Yhdenvertaisuuden stressitestit otettava käyttöön
24.11.2017Robotit tulevat, oletko valmis?
01.11.2017Salkkumiehet sotessamme häärii
11.10.2017Aktiivimalli lyö kasvoille pitkäaikaissairasta työtöntä
07.10.2017Liikesalaisuus jyrää, yhteys ammattiliiton juristiin saattaa tulla rikokseksi
23.09.2017Eriarvoisuutta voi lisätä tai ehkäistä
07.09.2017Mahdollisuus tekee sankarin
05.09.2017Oikeudet ja vastuut työmarkkinoilla

Siirry arkistoon »