Työttömyysturvan aktiivimalli on orwellilaista uuskieltä

Share |
12.12.2017

Aktiivisuus on positiivinen sana. Aktiivinen työvoimapolitiikka kuuluu pohjoismaiseen ajatteluun, jossa työttömyyden sattuessa valtio tai kunta auttaa työtöntä selviämään, ei vain maksamalla työttömyysturvaa, vaan tarjoamalla aktiivisesti palveluja kuten työnvälitystä, koulutusta, tukityötä, kuntoutusta jne.

 

Suomi on tässä mielessä poikkeus: meillä puhutaan aktivoinnista, mutta ei suostuta ymmärtämään, että se vaatii palveluilta paljon enemmän. Nykyisin iso joukko työttömiä ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan, kun rahaa muuhun ei ole. Esimerkiksi työvoimapoliittista koulutusta on ajettu rajusti alas.

 

Työttömyysturvan aktiivimallin nimi on orwellilaista uuskieltä. Malli vaatii työtöntä löytämään työtä, jotta voi saada työttömyysturvaa. Et lukenut väärin. Malli todella edellyttää työntekoa tai työvoimapoliittisiin aktiivitoimiin osallistumista, jotta työtön voi saada täyden työttömyysturvan. Jos ei onnistu, turvaa leikataan lähes viisi prosenttia.

 

Valtiolle malli jättää passiivisen leikkaajan roolin. Valtion ei tarvitse tarjota työpaikkaa tai aktiivitoimia. Filosofia korostaa sitä, että valtiolla ei ole vastuuta työttömän auttamisesta ja että työttömyys on ihmisen omaa syytä.

 

Jos työtön kieltäytyy tarjotusta työstä, ei ole kohtuutonta, että työttömyysturvaa leikataan. Jos työtön ei löydä työtä, on kohtuutonta leikata työttömyysturvaa.

 

Työministeri perusteli lakia eduskunnassa sillä, että ikäviä päätöksiä on tehtävä, mutta ei perustellut mallia itseään. Ei taida ministeriparka itsekään uskoa hallituksen malliin.

 

Sosiaali- ja terveysministerin ainoa vastaus kritiikkiin oli, että pitää kerätä tietoa ja  seurata asiaa. Eipä taida paljon auttaa työtöntä, joka yrityksistään huolimatta ei onnistu saamaan keikkatöitä tai aktiivitoimia.

 

Työttömän oikeusturvan näkökulmasta malli on ongelmallinen, koska työhön pääsystä päättää työnantaja ja aktiivitoimiin pääsystä TE-toimisto. Ei siis työtön itse.

 

Keikkatöitä on tarjolla, mutta ei kaikille. Hämeessä on uusimpien tilastojen mukaan 19 484 työtöntä, heistä yli vuoden työttömänä on ollut 7 192. Avoimia työpaikkoja lokakuussa oli kaikkiaan 4 726, uusia niistä noin puolet.

 

Kaikki työpaikat eivät ole TE-toimistossa tarjolla. Työtä on toki muualla. Mutta luvut kertovat sen, että ihan helppo töitä ei ole löytää. Varsinkaan silloin, jos ei ole työkokemusta, on ikääntynyt, sairas tai työttömyys on kestänyt jo pidempään.

 

Työllisyyden näkökulmasta on surullista se, että hallitus arvioi lain lisäävän toimeentulotukimenoja 10 miljoonaa euroa. Lisäksi nousevat asumistukikulut. Köyhyysasiantuntijoiden mukaan toimeentulotuki on pahin työttömyysansa. Sieltä on vaikea nousta työhön, koska tulot leikkautuvat tiukasti tulojen kasvaessa pois.

 

Hallitus on peruuttanut useita huonosti valmistelemiaan lakeja. Viisas hallitus peruuttaisi työttömyysturvan leikkaukset, joita harhaanjohtavasti kutsutaan aktiivimalliksi.

28.10.2018Kaikki nuoret eivät kouluta itse itseään - lähiopetusta tarvitaan
21.10.2018Ihmiset rikastuvat, luonto köyhtyy
17.10.2018SISÄILMAONGELMAT JA HOMEKOULUJEN VAIKUTUS LAPSIIN JA NUORIIN
16.10.2018People are getting richer as the planet is getting poorer
14.10.2018Lakeja säädetään hallituksen esitysten pohjalta eikä luonnoksiin sitoutuen
03.10.2018Miksi toimeentulotukimenot kasvavat, vaikka työttömyys alenee?
15.09.2018Irtisanomisen helpottaminen ei vahvista työllisyyttä
05.09.2018Filatov: Sukupuolisokeasta budjetoinnista siirryttävä tasa-arvoisempaan talouteen
02.09.2018Puhe Reumayhdistyksen 70-vuotisjuhlassa Jyväskylässä 1.9
30.08.2018SDP:n Filatov: Symbolisia korjauksia työllisyyden parantamiseksi

Siirry arkistoon »