Työllisyys ei parane työsuhdeturvaa heikentämällä

Share |
28.05.2018

Hallituksen kehysriihi lisää työelämän eriarvoisuutta. Työllisyyskeinoikseen kokoomus, keskusta ja siniset valitsivat työelämän epävarmuuden kasvattamisen: määräaikaisten työsuhteiden lisäämisen alle 30-vuotiailla ja irtisanomisen helpottamisen alle 20 hengen yrityksissä.



Hallitus haluaa helpottaa pienten yritysten työvoiman palkkaamista. Tavoite on hyvä, mutta en usko työkalupakkiin. Päinvastoin.



Jos pieni yritys palkkaa uuden työntekijän siinä on riskinsä. Moni yrittäjä pelkää, että valinta menee pieleen. Tätä varten on olemassa koeaika. Se antaa molemmille osapuolille aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia.



Koeaika on nykyisin kuusi kuukautta. Sitä voidaan pidentää, jos työntekijä on työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi koeaikana poissa työstä. Puolessa vuodessa huomaa kyllä, pelittääkö työsuhde vai ei.



Määräaikaisten työsuhteiden solmiminen ilman perusteita kohdistetaan hallituksen esityksessä työntekijöihin, jotka elävät lapsiperheen ruuhkavuosia. Monen perheen kohdalla se vaikeuttaa asuntolainansaantia ja pistää miettimään uskaltaako hankkia lisää lapsia.



Syntyvyyden aleneminen ei ole yksin työmarkkinoiden epävarmuuden syytä. Siihen vaikuttavat monet tekijät. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että suurin syy siihen, miksi lapsia ei hankita niin montaa kun on ajateltu, on työelämän epävarmuus.



Esitys vaikuttaa enemmänkin keinolta siirtää yrittäjän perhevapaista aiheutuvia kustannuksia työntekijälle. Perhevapaa uudistus jäi tekemättä, mutta naisten silpputöiden lisäämisestä hallitus pääsi sopuun. Surullista.

Entäs sitten irtisanomisen helpottaminen henkilökohtaisilla perusteilla alle 20 hengen yrityksissä? Henkilöraja on 20 monessa työlainkohdassa kriteerinä yritysten velvoitteille. 

On perusteltua, että isoilla ja pienillä yrityksillä on hieman erilaiset velvoitteet esimerkiksi erilaisten suunnitelmien tekemisen suhteen. Pikkuyrityksessä monet asiat ratkeavat kahvipöydässä ilman suurempaa suunnittelua.

Irtisanomiskynnyksen alentamisessa henkilökohtaisin perustein on kyse työntekijöiden yhdenvertaisuudesta. Heikennys koskisi puolta miljoonaa työntekijää.

Suomessa ei ole eurooppalaisittain erityisen vaikea irtisanoa työntekijöitä. Jokunen vuosi sitten OECD:n tekemän tutkimuksen mukaan esimerkiksi. Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa ja Saksassa on vaikeampi irtisanoa työntekijöitä henkilökohtaisin syin.



Jos työntekijän irtisanomisen kriteerit ovat riippuvaisia yrityksen koosta, niin tästä saattaa syntyä kynnys kasvaa. Keinotekoinen raja saattaa johtaa yritysten pilkkomiseen. Samalla moni työntekijä joutuu miettimään, että uskallanko vaihtaa uuteen pieneen yritykseen, vaikka työ sinänsä houkuttaisi.

Pieniä- ja keskisuuria yrityksiä pitää tukea palkkaamaan työntekijöitä, ei irtisanomaan. SDP on esittänyt työllistämissetelin käyttöönottoa, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa 20 000 euron veroporkkanaa sekä arvonlisäveron alarajan nostamista 30 000 euroon. Nämä olisivat fiksumpia ja tehokkaampia keinoja työllistämiskynnyksen madaltamiseksi. 



Työllisyys ei parane työsuhdeturvaa heikentämällä, vaan osaamista ja työn tuottavuutta parantamalla. Tekemällä fiksummin ja paremmin.
16.10.2018People are getting richer as the planet is getting poorer
03.10.2018Miksi toimeentulotukimenot kasvavat, vaikka työttömyys alenee?
05.09.2018Filatov: Sukupuolisokeasta budjetoinnista siirryttävä tasa-arvoisempaan talouteen
02.09.2018Puhe Reumayhdistyksen 70-vuotisjuhlassa Jyväskylässä 1.9
30.08.2018SDP:n Filatov: Symbolisia korjauksia työllisyyden parantamiseksi
23.08.2018Kuinka tehdä mummoa puhuvia digipalveluita?
06.08.2018Digivaje kurottava umpeen
06.08.2018Puhe Hakkapeliitta-tapahtumassa 5.8.2018
17.07.2018Houston, we have a broblem
03.07.2018Isoveli valvoo - vaatii raportointia, mutta vähentää työttömän palvelua

Siirry arkistoon »