Työnvälitys mullistuu, jos maakunnat toteutuvat

Share |
28.05.2018

Mansikin lomituspalveluita ei tarvitse yhtiöittää, mutta vaikeasti työllistyvä Pekka Pitkäaikastyöttömän palvelut pitää alistaa kilpailulle ja markkinoille.

Minsteri Saarikon sanoin ”Puolustin sitä, ettei lomituspalveluita tarvitse yhtiöittää. Maakuntauudistuksessa on muutosta kylliksi.” Maaseudun tulevaisuuden uutisen mukaan kyse on sosiaalisesti tärkeästä palvelusta.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Mansikin palvelut säilyvät yhtiöittämisinnon ulkopuolella, mutta olisin kyllä suonut, että Pekankin palveluja voisi tuottaa kunnat ja järjestöt ilman yhtiöittämispakkoa. Ikävä kyllä tässä hallituksen linja on toinen.

Työelämän muutos edellyttää tehokkaampia työnvälityspalveluita ja kokonaisvaltaisempaa rakennetyöttömyyden purkuun panostamista.  Vaikka työpaikkoja syntyisi runsaasti niin samaan aikaan osaamis- ja tuottavuusvaatimukset kasvavat ja osan ihmisten on vaikea työllistyä.

Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat työttömät tarvitsevat toimivampia palvelupolkuja ja kiinteää yhteyttä kuntoutuksen, sosiaalityön, terveyspalveluiden ja työvoimapoliittisten toimien välille. Tämän vuoksi on tärkeää, että moniammatillinen palvelu turvataan lailla. Ei rikota TYP-konseptia, koska se toimii.

Maakuntauudistuksen kylkiäisenä yritys-ja työllisyyspalvelut eli kasvupalveluiden esitetään siirrettäväksi maakunnille tilaaja-tuottajamallilla. Maakunta voi markkinahäiriötilateessa tuottaa itse palveluita, mutta samalla sen tehtävänä on edesauttaa markkinoiden syntymistä.

Yksityiset palvelut sopivat osaan työllisyyspalveluja. Nykyisin esimerkiksi työvoimapoliittista koulutusta ostetaan ulkoa.

Erikoistumalla yritykset voivat saavuttaa syvempää asiantuntemusta kapeammilla työnvälitysmarkkinoilla. Laajan työnvälityksen alueella julkinen palvelu on tutkitusti osoittautunut tehokkaammaksi.

Yritysvetoisuus sopii huonosti pidempään työmarkkinoilta poissaolleiden työnhakijoiden palvelukokonaisuuteen. Hallituskaan ei taida uskoa yritysten kykyyn, koska esittää, että pilotilla raivataan markkinaetua yksityisille yrityksille.

Vaikkapa kotouttamisessa pyritään siihen, että maahanmuuttajat työllistyvät mahdollisimman nopeasti. Tavoite on hyvä. On myös ajateltu, että yritysten pitää saada palkkionsa tuloksesta eli työllistymisestä. Tämäkin tavoite on hyvä.

Monsteriksi tavoite muuttuu kun saman tahon omistama firma yhtäältä tuottaa kotouttamispalveluita ja toisaalta työllistää kotoutettava nollatuntisopimuksella. Bonukset kertyvät, mutta kukaan eikä mikään takaa, että maahanmuuttajilla on yhtään työtuntia.

Lisäksi voisi kysyä onko vaikkapa maahanmuuttajataustaisen lääkärin kohdalla mahdollisimman nopea työllistyminen mihin tahansa tavoiteltavaa. Entäpä jos otettaisiin aikaa kunnolliselle kielikoulutukselle, jotta henkilö voisi toimia lääkärinä.

Uudistus tulee rakentaa järjestöjen kuntien ja maakuntien kiinteämmän yhteistyön varaan. Kuntien ja järjestöjen oikeutta tuottaa palveluita saa rajoittaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tiukemmin lakisääteisiä kuin työvoimapalvelut. Jos maakuntahallinto tulee, kasvupalveluiden rahoitus on turvattava ja rahoitukseen on rakennettava kannustin, joka ohjaa aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan. Nykyesityksessä kannustin on päinvastaiseen.
06.08.2018Digivaje kurottava umpeen
06.08.2018Puhe Hakkapeliitta-tapahtumassa 5.8.2018
17.07.2018Houston, we have a broblem
03.07.2018Isoveli valvoo - vaatii raportointia, mutta vähentää työttömän palvelua
21.06.2018Lapsuus on suora lähetys
06.06.2018Herra se on herrallakin - perustuslaki hallituksella
30.05.2018Tiedote: Kotisivukoneen GDPR-päivitys
28.05.2018Monenko pisteen asiakas olen?
28.05.2018Työnvälitys mullistuu, jos maakunnat toteutuvat
28.05.2018Työllisyys ei parane työsuhdeturvaa heikentämällä

Siirry arkistoon »