Lapsuus on suora lähetys

Share |
21.06.2018

Pienen lapsen arki ratkaisee, millainen aikuinen hänestä kasvaa. Jokainen vanhempi haluaa lapsilleen parasta. Hyvää vanhemmuutta tukee laadukas varhaiskasvatus. Se on mahdollistanut lapsen turvatun arjen ja helpottanut mm. vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista.

Varhaiskasvatus on pohja koululle ja oppimiselle. Laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa tutkitusti tulevaan koulumenestykseen myönteisesti. Varhaiskasvatus on myös syrjäytymisen ehkäisyä.

Varhaiskasvatuslain käsittelyssä eduskunnassa asiantuntijat nostivat laadun kriittisiksi tekijöiksi kaikkien lasten kokopäiväisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen sekä liian suurten ryhmäkokojen pienentämisen. Juuri ne asiat, joilla Sipilän ja Orpon hallitus heikentänyt päivähoidon laatua.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on johtanut siihen, että lapsilla ei ole enää yhtäläistä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen taustasta, vanhempien työmarkkina-asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. 

Hallitus päätti myös yli 3-vuotiaiden lasten ryhmäkokojen suurentamisesta. Tätä on toteutettu tai jätetty toteuttamatta hyvin eri tavalla. Yhdessä leikkaukset ovat johtaneet siihen, että varhaiskasvatuksen laatu vaihtelee. Lasten ja perheiden eriarvoisuus on kasvanut riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat.

Tutkimusten mukaan sekä päiväkotien työntekijät että lasten vanhemmat ovat suhtautuneet heikennyksiin kriittisesti. Työntekijöiden mukaan heidän mahdollisuutensa lasten yksilölliseen huomioimiseen ovat vähentyneet. Työntekijät ovat kertoneet levottomuuden, melun, tilojen ahtauden ja vaaratilanteiden lisääntyneen päiväkodeissa. Vanhemmat kritisoivat muutosten heikentäneen lasten ja perheiden tasavertaisuutta sekä lasten vertaissuhteiden pysyvyyttä.

Sosialidemokraatit haluavat, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen peruutetaan lailla ja ryhmäkoot palautetaan takaisin vähintään nykyistä edeltävään tasoon.

Korjaukset ovat nyt erityisen perusteltuja, koska hallitus on säätänyt ns. työttömien aktiivimallin. Malli edellyttää, että työtön hankki itselleen keikkatöitä tai työvoimapoliittisia aktiivitoimia, muutoin hänen työttömyysturvaansa leikataan. Pienten lasten vanhemmille ei kuitenkaan turvata päivähoitoa näiden toimien ajalle. 

Suomessa on 45.000 päiväkoti-ikäisen lapsen vanhempaa työttömänä. Nämä isät ja äidit  joutuvat kohtuuttomaan tilanteeseen. Jos he onnistuvat täyttämään aktiivivelvoitteen, he eivät välttämättä saa lapselleen turvallista hoivaa. On päivän selvää, että pientä lasta ei voi jättää yksin kotiin. Siksi subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon on välttämätön. Yhtä perusteltua olisi purkaa koko työttömyysturvan leikkaus, koska hallitus ei turvaa riittävästi aktiivitoimia.

Subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon nykyisillä työmarkkinoilla välttämätön. Monen äidin ja isän kohdalla työ ja työttömyys vaihtelevat. Työkeikalle saatetaan soittaa juuri sinä aamuna, kun lasta ei saa päivähoitoon. Epävarmuus riistää vanhempaa ja lasta. 

Lisäksi tarvitaan vahvempi oikeus vuorohoitoon. 24/7 yhteiskunta on ikävä kyllä totta työelämässä, mutta ei perheiden palveluissa. Pienet koululaiset tarvitsevat päivähoidon tai ennemmin ilta- ja yöhoidon turvaa.

17.07.2018Houston, we have a broblem
03.07.2018Isoveli valvoo - vaatii raportointia, mutta vähentää työttömän palvelua
21.06.2018Lapsuus on suora lähetys
06.06.2018Herra se on herrallakin - perustuslaki hallituksella
30.05.2018Tiedote: Kotisivukoneen GDPR-päivitys
28.05.2018Monenko pisteen asiakas olen?
28.05.2018Työnvälitys mullistuu, jos maakunnat toteutuvat
28.05.2018Työllisyys ei parane työsuhdeturvaa heikentämällä
28.05.2018Tarjan puhe Kuulas-festivaaleilla lasten teatteritapahtumassa
11.04.2018Romanien koulutus on tie yhdenvertaisuuteen

Siirry arkistoon »