Puhe Hakkapeliitta-tapahtumassa 5.8.2018

Share |
06.08.2018

Arvoisa Hakkapeliitta-tapahtuman väki!

Minulla on ilo ja kunnia onnitella 40 vuotiasta Hakkapeliitta-tapahtumaa. 

Me jotka saamme nauttia tapahtuman ainutlaatuisesta hengestä emme ehkä aina ymmärrä, että taustalla on joka vuosi, koko vuoden mittainen voimainponnistus, jotta kaikki se, mitä tänään täällä näemme ja koemme, on nautittavanamme.

Taustalla on kunnioitettava määrä vapaaehtoista talkootyötä ja ihmisten yhteistä ponnistusta. Jokainen tapahtuman järjestämiseen osallistunut taho ansaitsee tulla onnitelluksi tänään. 

Ilman itsensä likoon laittavia ihmisiä ei olisi tällaisia tapahtumia, jotka ilostuttavat kesäämme. Ja tuovat historian eläväksi eteemme.

Talkootyö tuo lisäarvoa

Talkootyön suosio on viime aikoina hiipunut, mutta yhä moni tekee talkoita-ja vapaaehtoistyötä. Suomessa yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. 

Suurin osa vapaaehtoisista toimii tapahtumien, liikunnan ja urheilun, sosiaali- ja terveysalan tai lasten ja nuorten parissa. Vapaaehtoistyö koskettaa monien suomalaisten arkipäivää - yhteiskunta ei toimisi ilman vapaaehtoisten työpanosta. 

Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisten tekemän vapaaehtoistyön kansantaloudellinen arvo nousee yli sataan miljoonaan euroon. Vapaaehtoistyöhön sijoitettu rahasumma kuusinkertaistuu.

Kaikki vapaaehtoistyöhön osallistuvat ansaitsevat suuren kiitoksen. Tänään erityisesti tämän Hakkapeliitta-tapahtuman mahdollistaneet ihmiset. Teidän tekemänne työ on arvokasta ja merkityksellistä koko yhteiskunnalle, mutta erityisesti sillä on suuri merkitys jokaiselle ihmiselle, joka vapaaehtoistyöstä saa nauttia.

Suomessa on paljon kolmannen sektorin järjestöjä. Yleensä järjestöt ovat keskittyneet omaan vastuualueeseensa. Näin synty vahva osaaminen omalla sektorilla. Kuten täällä nuorisoseura Auralle keskiaikatapahtuman organisoinnista. Tuhansien ihmisten tapahtuman järjestäminen kasvattaa osaamista, jota voi hyödyntää myös työelämässä.

Tunnustetaan vapaaehtoistyössä syntyvä osaaminen

Koulutuksen ja työelämän pitäisikin osata paremmin tunnistaa ja tunnustaa vapaa-ajalla kartutettua osaamista.

Meidän tulee aktiivisesti kehittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Verkostoituminen, koulutus, yhteiset tilaisuudet ja hyvien käytänteiden jakaminen ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä. Tammelan Hakkapeliittatapahtumassa tämä yhteistyö näkyy toimivana.

Valtiovalta voi joko edistää tai vaikeuttaa talkootyötä. Verokäytännöt ja vaikkapa työttömän mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä, on saatava kirkastettua. Jos ihminen haluaa osallistua ja auttaa, ei ole oikein, että verottajalta ja työttömyysturvasta tulee ikävä jälkilasku.

Talkootyö saattaa joskus syrjäyttää palkkatyötä, mutta se antaa tilalle enemmän. Se luo yhteisöjä, työ tuttavuuksia, jopa elämän mittaisia ystävyyttä. Tämä ei ole huono tulos yksinäisyydestä kärsivässä Suomessa.

Jos järjestöt hankkivat toiminnelleen rahoitusta talkootyöllä ollaan oikealla polulla, mutta jos talkootyötä käytetään busineksessä ja voitot kasautuvat yksittäisten yritysten tai henkilöiden taskuun, on syytä olla tarkkana ja siirtyä palkkatyön puolelle. 

Työn, koulutuksen, harrastusten kautta olemme osa yhteisöä. Olemme kaikki jonkun synnyttämiä, jonkun hoivaamia ja kasvattamia. Kukaan ei kykene elämään toisen puolesta eikä toisen elämää. Ilman toisiamme meillä ei ole kieltä, ei kulttuuria eikä historiaa. Silti olemme yksilöitä, joilla on oma ainutkertainen yhtä arvokas elämä ja joilla on oikeus arvokkaaseen elämään.

Jos tämä yhteys puuttuu, syrjäytyminen yhteiskunnasta uhkaa.

Hyvät kuulijat

Me voimme olla ylpeitä Suomesta, mutta se ei tarkoita sitä, että olisimme tyytyväisiä vallitseviin olosuhteisiin.  

1600 luvun Suomessa oli paljon parannettavaa ja noista päivistä Suomi on kulkenut hurjasti eteenpäin. Silti parannettavaa on nykypäivänkin Suomessa.

Hakkapeliittatapahtuman torilla kukin toimija on pukeutunut säätynsä mukaan. Kuningaskin vierailee tapahtumassa.

Kun historia näkyy edessämme, huomaamme, miten Suomi on kehittynyt.

Me olemme tasa-arvoisempi maa ja ihmisen hyvän elämän edellytykset ovat monin verrroin helpommat kuin 1600 luvun toriväen.

Ihmisiä ei kuole nälkään eikä ihmisistä käydä huutokauppaa.

Enää ei arjessa ihmisten lukutaidottamana tarvitse turvautua kirjurin palveluun, vaan koulutus varhaiskasvatuksesta korkeimpaan tohtorin tutkintoon on kaikkien ulottuvilla.

Onkin tärkeää, että kehitämme ja pidämme huolta osaamisestamme. Kaikkien osaamisesta. 

Mustiala ensimmäinen maatalousoppilaitos

On hienoa, että tämä tapahtuma pidetään juuri täällä Mustialassa onhan Mustiala  Suomen ensimmäinen maanviljelysoppilaitos, joka perustettiin vuonna 1840. Oppia on saanut käytännön maanviljelyssä mutta myös teoreettisemman tiedon puolella.

Tuon ajan maatalousviljelyoppilaitoksessa keskityttiin pääosin käytäntöön. Mutta lukemista ja laskemistakin opetettiin, koska opiskelijoiden osaamispohja oli ohut.

Tänä päivänä meidän on yhä varmistettava lukemisen ja kirjoittamisen vahva osaaminen kaikkien lasten ja nuorten kohdalla. Perusasiat on oltava kunnossa, jotta voidaan jatkaa pidemmälle.

Nykymaailma vaatii ihmiseltä ja työntekijöiltä paljon enemmän kuin 1600-luvulla tai 1800-luvulla. Siksi meidän on myös tarjottava paljon enemmän. 

Koulutus kuntoon

On huolehdittava laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja varmistettava kaikkien lasten osallistuminen esiopetukseen. Tavoitteen on oltava maksuton varhaiskasvatus kaikille, samoin kuin aikanaan on ollut tavoitteena maksuton koulutus.

Mustialassa tarjotaan nykytermein toisen asteen koulutusta. 

Nykysuomessa 2-asteen  tutkinto puuttuu noin 600 000 suomalaiselta. Uudellamaalla kolmannes työttömistä on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Meillä on myös miljoona ihmistä, joilla on vaikeuksia tietotekniikan taidoissa.

Suomi on ollut koulutuksen kärkimaa. Koulutuksemme on ollut laadukasta ja meillä on ollut suhteessa suuri osa korkeasti koulutettettuja ihmisiä. Ei ole enää. Olemme tippumassa kelkasta. 

Korkeasti koulutettujen suhteellisessa määrässä olemme jäämässä jälkeen. Suomi ei pärjää massatuotannolla ja halpamarkkinoilla. Siksi meidän on panostettava koulutukseen. Meidän on tehtävä asioita paremmin ja fiksummin kuin muut.

Jotta tulevaisuudessa saamme kurottua tätä osaamisvajetta kiinni, on välttämätönta rakentaa oppivelvollisuus, joka turvaa toisen asteen koulutuksen kaikille nuorille. 

Ei samaa kaikille, vaan osalle räätälöidympänä ja mukautetumpana, ydinajatuksen ase, että taklataan pelkän peruskoulun varaan jääminen.

Osaamisvajetta paikataan parhaiten koulutuksella, erityisratkaisuilla ja sillä, että perusta on kunnossa. Nyt perusta vuotaa. Siksi varhaiskasvatusuudistus ja oppivelvollisuuden laajentaminen sekä sosiaaliturvan uudistaminen yleisturvaksi on välttämätöntä.

Digivaje

Toinen huolenaiheeni on, että miljoona suomalaista on varustettu vajain digitaidoin. Maan hallituksen suunnitelemat työvoimapalvelut pohjaavat hyvin pitkälle sähköisiin palveluihin, vaikka juuri pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon ihmisiä, joiden tietotekniset taidot ovat olemattomia.

Jos sote-ja maakuntauudistus toteutuu nyt esillä olevassa muodossa on todennäköistä on, että tiukkaan säädellyt sotepalvelut vievät työvoimapalvelujen resurssit. Riskinä on, että kasvupalvelut ovat lopulta vain nettiosoite maakuntahallinnossa ja kasvokkainen työvoimapalvelu harvojen herkkua. Jo nykyresursseilla meillä on isoja puutteitapalveluissa.

Riskiä voidaan minimoida parantamalla sote-uudistusta ja panostamalla mittavaan digiosaamisen nostamiskampanjaan erityisesti työttömien digitaitojen nostamiseen. 

Myös ikäihmiset tarvitsevat digitukea. Jo nykpäivänä, mutta yhä enemmän tulevaisuudessa. Esimerkiksi terveyspalvelut laskevat tehokkuushyötyjä digitalisaation varaan. Digitalisoitu terveydenhuolto hienoine itsekäytettävine laitteineen ei saa luoda entistä epätasa-arvoisempaa terveydenhuoltoa. 

1600-luvun katovuodet toivat tappavan nälän

Hyvät kuulijat,

1600-luvulla rankat katovuodet koettelivat kansakuntaa.

Lähes kolmasosa kansasta kuoli nälkään ja sen aiheuttamiin tauteihin. Ihmiset lähtivät kerjäläislaumoina liikkeelle ja näin kulkutaudit, kuten lavantauti ja kasvitaudit, levisivät. Eniten menehtyi huono-osaisia, kuten kerjäläisiä ja köyhiä.

Katovuodet veivät viljasadon, joten ihmiset söivät karjansa. Karjan loputtua syötiin myös kotieläimet. Silloin  valmistettiin myös pettuleipää ja syötiin mm. nokkosia ja suolaheinää.

Enää Suomessa ei kuolla nälkään, mutta terveyserot ovat Suomessa poikkeuksellisen suuret. Huolestuttavinta on se, että ne ovat kasvussa.

Varakkaat naiset elävät yli 15 vuotta pidempään kuin köyhät miehet.

Taustalla on monia syitä. Osaan voimme itse yksilöinä vaikuttaa, mutta syitä on myös rakenteissa. Rakenteellisen epätasa-arvon purkaminen on kuntien, maakuntien ja valtion, julkisen vallan vastuulla.

Kannattipa sote- jaa maakuntauudistusta tai ei, uskon, että kaikkien yhteinen toive on saada palvelut toimivammaksi ja rahat ja lääkärit riittämään myös tulevaisuudessa.

Samana aikaan on kuitenkin muistettava, että koko ketju alkaa parantamalla kotihoitoa, ja palveluasumista. Koko sosiaali- ja terveyspalvelujen ketjua. Kyse ei ole vain lääkäriin pääsystä.

Terveydessä on kyse myös toimeentulosta.

Potilasjärjestöjen tekemän selvityksen mukaan pitkäaikaissairaus on taloudellinen rasiten kolmannekselle sairaista. Ongelma ei koske vain pienituloisimpia.

Lähes kolmannes on joutunut pyytämään halvempaa lääkettä, komannes siirtämään lääkkeen hankkimista. Yli viidennes on joutunut luopumaan muista menoista, jotkut jopa ruuasta. 

Joka kymmenes on jättänyt lääkkeen hankkimatta, osa turvautunut toimeentulotukeen tai lainaan.

Ei saa olla niin, että ihmiset joutuvat valitsemaan lääkkeiden ja ruuan välillä. Sairastaminen on jo itsessään taakkaa, joillekin se tulee vielä tämän päälle sairaan kalliiksi.

Sote tarvitaan, jotta yhteiskunnan rahat riittävät. Mutta nyt tarjolla oleva sote-uudistus uhkaa tulla pelottavan kalliiksi. Siksi sitä on korjattava.

Tapahtuipa eduskunnan päätöksenteossa mitä tahansa, Hämeessä meidän on löydettävä yhteisiä ratkaisuja sosiaali-ja terveyspalvelujen ja vanhustenhoivan turvaamiseksi. Tässä työssä tarvitaan kuntia, maakuntia, yrityksiä ja järjestöjä. 

Suomalaisten pelottava hiljaisuus

Hyvät kuulijat, 

Palataanpa vielä hakkapeliitoihin.

Hakkapeliitat olivat Ruotsin sotaväessä kolmikymmenvuotisen sodan aikana palvelleita suomalaisia ratsumiehiä. 

Ruotsin ratsuväki ja hakkapeliitat sen osana käytti 1600-luvun alussa täysin uutta ratsuväen rynnäkkötaktiikkaa, jonka tuloksena oli erinomainen sotamenestys. Nimi hakkapeliitta tuli sotahuudosta "Hakkaa päälle!". Sanonta elää yhä ainakin urheilukilpailuissa.

Silloisen sodankäynnin menestys syntyi rohkeudesta, päättäväisyydestä ja yhteisestä taktiikasta.

Nykypäivänkin suomalaisille nämä ovat tuttuja juttuja. Ne ovat vahvuuksiamme.

Hakkapeliittataisteluissa  Suomalaisten joukkojen poikkeuksellinen tapa taistella lähes hiljaa, ilman jatkuvaa huutamista, oli sen aikaisista sotilaista pelottavaa. 

Tämän vuoden hakkapeliitta-tapahtuman teemana on 1600-luvun kaupankäynti. Jos otamme oppia historiasta, niin 

 Voisiko ajatella, että nykypäivän  viennin edistämisessä olisimme yhtä rohkeita kuin hakkapeliitat, mutta vähemmän hiljaisia. rohkenisimme lähteä esittelemään osaamistamme ulkomaille ja tuntisimme ylpeyttä suomalaisuudesta.

Hakkapeliitat taistelivat yhdssä ”polvi vasten polvea”. Nykypäivän työelämä ja poliittinen päätöksenteko tarvitsevat uudenlaisen -yhteistyömallin. On etsittävä yhteisiä tavoitteita ja yhdistäviä tekijöitä. Eri suuntiin repiminen ei rakenna.

Samaa hakkapeliittojen toisiinsa kiinnittymistä tarvitaan sukupolvien toisiinsa kiinnittymiseksi. Huolenpito tulevasta on välttämätöntä. Olipa kyseessä sote, heikoimmista ja vanhemmista huolehtiminen, digitalisaatio eli modernin läpiajosta perinteiseen yhteiskuntaan ja toimintatapoihin.

Hyvät kuulijat, 

Ollaan ylpeitä Suomesta ja tehdään siitä vieläkin parempi. Opitaan historiasta, tunnistetaan nykypäivän kipupisteet ja pidetään huolta huomisesta

Vielä kerran onnea ja menestystä Hakkapeliitta-tapahtumalle ja sen tekijöille!

05.12.2018Mummopuhelin ja työn muutos
28.11.2018Työelämän murroksessa tarvitaan luovuusloikka
14.11.2018Yhdistetään koulupäivä ja lasten harrastukset
13.11.2018Budjettivaltuusto kiirehti homekiinteistöjen korjaamista
28.10.2018Kaikki nuoret eivät kouluta itse itseään - lähiopetusta tarvitaan
21.10.2018Ihmiset rikastuvat, luonto köyhtyy
17.10.2018SISÄILMAONGELMAT JA HOMEKOULUJEN VAIKUTUS LAPSIIN JA NUORIIN
16.10.2018People are getting richer as the planet is getting poorer
14.10.2018Lakeja säädetään hallituksen esitysten pohjalta eikä luonnoksiin sitoutuen
03.10.2018Miksi toimeentulotukimenot kasvavat, vaikka työttömyys alenee?

Siirry arkistoon »