Kuinka tehdä mummoa puhuvia digipalveluita?

Share |
23.08.2018

Melkein koko maailma on auki omassa kodissasi. Digitalisaation ansiosta kauppareissun, viranomaispalvelun, jopa lääkärissä käynnin voi hoitaa kotona keittiön pöydän ääressä. Jos osaa netin kieltä ja kiemuroita.

Yli 65-vuotiaista puoli miljoonaa ihmistä ei syystä tai toisesta pysty käyttämään nykyisiä digitaalisia palveluita. Taustalla voi olla digimaailman vieraus, pelko tietoturvasta, identiteettivarkaudesta tai siitä, että virhe tule kalliiksi. 

Arviolta miljoona suomalaista on varustettu vajain digitaidoin. Esimerkiksi ikäihmisten ja pitkäaikaistyöttömien joukossa on paljon ihmisiä, joiden tietotekniset taidot ovat olemattomia. Silti palvelut siirtyvät verkkoon vauhdilla.

Pitääkö ikäihmisen osata puhua digiä? Voisivatko digitaaliset palvelut puhua paremmin ihmistä.

Digisyrjäytyminen johtaa ongelmiin ja esimerkiksi asiointi julkisissa palveluissa vaikeutuu. Suomen on varmistettava jokaisen kansalaisen digiosaaminen ja käyttäjäystävälliset digipalvelut. It-taidot ovat nyky-Suomessa yhtä tärkeitä perustaitoja kuin luku- ja kirjoitustaito muinoin.

Digipalvelut ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, ne säästävät resursseja ja tuovat tehokkuutta. Jos palvelun tarvitsijan digitaidot eivät riitä, hyöty kääntyy haitaksi. On muistettava, että kasvokkaista palvelua tarvitaan yhä osalle ihmisiä.

Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu nyt esillä olevassa muodossa on todennäköistä, että tiukkaan säädellyt sote-palvelut vievät työvoimapalvelujen resurssit. Riskinä on, että kasvupalvelut ovat lopulta vain nettiosoite maakuntahallinnossa ja kasvokkainen työvoimapalvelu harvojen herkkua. Näin ei saa käydä. Jo nykyresursseilla meillä on isoja puutteita palveluissa.

Riskiä voidaan minimoida parantamalla sote-uudistusta ja panostamalla palvelumuotoiluun ja mittavaan digiosaamisen nostamiskampanjaan erityisesti työttömien ja ikäihmisten kohdalla. 

Itse uskon, että esimerkiksi te-hallinnon digipalvelujen käytettävyys paranisi paljon, kun otettaisiin käyttäjät ja pitkäaikaistyöttömät tosissaan mukaan palvelumuotoiluun.

Kärjistetysti voi sanoa, että kun diginatiivit uudistavat Suomea ja kehittävät palveluitamme, on muistettava, että kaikki eivät ole saaneet ”bittivirtaa geeniperintönä”. 

Olipa henkilön digitaidot loistavat tai olemattomat, kaikki hyötyvät hyvin muotoilluista digipalveluista. Liian usein palvelu lähtee viranomaisen tarpeista kerätä tietoja ja säästää rahaa. Ihminen, jota varten palvelu tuotetaan, unohtuu. Näin ei saa olla.

Ikäihmiset tarvitsevat digitukea arkipäiväisissä palveluissa vaikka pankkiasioissa, kela-asioinnissa tai junalipun ostossa.  Oleellista on, että luotettavaa palveluapua on tarjolla. Parasta kuitenkin on olla oman asiointinsa herra tai rouva. Siksi palvelun tuottajalla on vastuu palveluiden käytettävyydestä. Digi on välttämättömyys nykypäivänä, mutta yhä enemmän tulevaisuudessa. 

Esimerkiksi terveyspalvelut laskevat tehokkuushyötyjä digitalisaation varaan. Digitalisoitu terveydenhuolto hienoine itsekäytettävine laitteineen ei saa luoda entistä epätasa-arvoisempaa terveydenhuoltoa. Terveydenhuollon digitalisaation on kavennettava terveyseroja, ei syvennettävä.

*Kolumni julkaistu 22.8.2018 Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa "Tässä ajassa"-kolumnipalstalla

28.10.2018Kaikki nuoret eivät kouluta itse itseään - lähiopetusta tarvitaan
21.10.2018Ihmiset rikastuvat, luonto köyhtyy
17.10.2018SISÄILMAONGELMAT JA HOMEKOULUJEN VAIKUTUS LAPSIIN JA NUORIIN
16.10.2018People are getting richer as the planet is getting poorer
14.10.2018Lakeja säädetään hallituksen esitysten pohjalta eikä luonnoksiin sitoutuen
03.10.2018Miksi toimeentulotukimenot kasvavat, vaikka työttömyys alenee?
15.09.2018Irtisanomisen helpottaminen ei vahvista työllisyyttä
05.09.2018Filatov: Sukupuolisokeasta budjetoinnista siirryttävä tasa-arvoisempaan talouteen
02.09.2018Puhe Reumayhdistyksen 70-vuotisjuhlassa Jyväskylässä 1.9
30.08.2018SDP:n Filatov: Symbolisia korjauksia työllisyyden parantamiseksi

Siirry arkistoon »