Osaaminen, koulutus ja uuden oppiminen ovat paras keino työn murroksesta selviämiselle

Share |
19.12.2018

-Teknologinen murros ja globalisaatio ovat jo muuttaneet voimakkaasti työn kysynnän ja työvoiman tarjonnan tasapainoa. Osaavan ja korkeasti koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt, sanoo työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov puhuessaan Hämeen Ammattikorkeakoulun valmistujaisjuhlassa 19.12.2018.

-Osaaminen, koulutus ja jatkuva uuden oppiminen ovat paras keino työn murroksesta selviämiselle, Filatov kiteyttää.

- Maailma muuttuu vinhaa vauhtia digitalisaation mukanaan tuoman uuden teknologian, kuten robotisaation ja tekoälyn myötä. On arvioitu, että jopa 36% ammateista häviää seuraavan parinkymmenen vuoden kuluessa. Tästä ei pidä huolestua, kaikki työn muutos ei ole järisyttävää, vaan pehmeää, lähes huomaamatonta.

Työpaikoista keskimäärin 12 prosenttia kuolee ja syntyy uusina vuosittain eli yli 220 000.

Tämän lisäksi ihmiset vaihtavat työpaikkaa muista syistä. Vuosittain työpaikoilla on yli 480 000 työntekijää, lähes puoli miljoonaa ihmistä, jotka eivät olleet siellä vuotta aiemmin. Viime vuonna työhön haettiin yhteensä 640 000 henkilöä.

- Uusia ammatteja syntyy vanhojen tilalle. Maailman muuttuessa oikeanlaisesta osaamisesta on tullut yhä tärkeämpää.

Tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät kykyyn oppia uusia aihealueita, hallita omaa ajankäyttöä, tunnistaa oleellinen ja ajatella kriittisesti jne.

Me suomalaiset pärjäämme globaalissa kilpailussa kunhan huolehdimme kunnollisesta koulutuksesta, tutkimuksesta ja niiden pohjalta syntyvistä innovaatioista, Filatov vakuuttaa.

- Koulutuetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin.  Koulutuksesta on taloudellista ja henkistä hyötyä niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle. Koulutus toimii myös tasapainottajana, vakuutuksena. Silloin kun taloudessa menee huonommin, koulutetut henkilöt pärjäävät paremmin kuin kouluttautumattomat. Koulutetun ihmisen on helpompi pärjätä suhdanne-vaihtelujen aikana ja kestää työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia, Filatov sanoo.

- Suomalaiset nuoret suhtautuvat myönteisesti oppimiseen ja koulutukseen. Nuorisobarometrin mukaan nuorista 94 prosenttia uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Nuoret kokevat yleissivistyksen arvokkaaksi, ja suurin osa kertoo opiskelevansa itselleen mieluisaa alaa.

-  Suomalaisen yhteiskunnan osaamisperustassa on kiistattomia vahvuuksia. Mutta meidän on kehitettävä koulutustamme ja tutkimustamme vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin. Elinikäistä oppimista tulee rakentaa moduleihin ja räätälöidä erilaisiin tarpeisiin. Koulutuksen ei ole pakko muodostaa ehjää kokonaisuutta, vaan tarvittava täydentävä palanen riittää, Filatov muistuttaa.

Filatov kuitenkin haluaisi, että niin sanottua yhden tutkinnon politiikkaa pitäisi arvioida uudelleen. Kiinassakin yhden lapsen politiikka saattoi olla taloudellisesti viisasta, mutta synnytti sosiaalisia ongelmia. Samoin saattaa käydä, jos valtion tuki ulottuu vain yhteen tutkintoon. Ihminen on erehtyväinen ja nykyisin valintoja joudutaan tekemään varhain.

– Aina on oltava toinen mahdollisuus, myös taloudellisesti tuettu mahdollisuus toiseen tutkintoon, Filatov sanoo.

 

15.01.2019Hallitus nostaa terveyskeskusmaksuja rajusti
19.12.2018Osaaminen, koulutus ja uuden oppiminen ovat paras keino työn murroksesta selviämiselle
18.12.2018On vain yksi maapallo
18.12.2018SDP:n valiokuntaryhmä vaatii todellista tukea työttömille aktiivimallin kepin sijaan
17.12.2018Robin Hood on kuollut - eläköön Robin Hood!
11.12.2018SDP:n valiokuntaryhmä esittää hylkäystä irtisanomislaille ? Irtisanomisten helpottaminen ei lisää työllisyyttä
05.12.2018Mummopuhelin ja työn muutos
28.11.2018Työelämän murroksessa tarvitaan luovuusloikka
18.11.2018Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan SDP:n ryhmä: Työkyvyttömyyseläkkeellä töihin tai opiskelemaan?
15.11.2018Irtisanomislaki tuo epävarmuutta

Siirry arkistoon »