Demarikansanedustajat: Irti palkansaajan toimeentulotukiriippuvuudesta

Share |
09.03.2017

- Kelan uusimpien tilastojen mukaan perustoimeentulotuen saajista valtaosa on työttömiä. Tämä kertoo siitä, että ensisijainen työttömyysturva ei kata edes perustarpeita. Byrokratiatalkoiden nimissä ensisijaisten etuuksien pitää olla riittäviä, jotta tarve erillispäätöksinä tehtävään viimesijaiseen toimeentulotukeen vähenee, toteavat työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan demarijäsenet Tarja Filatov, Ilmari Nurminen ja Merja Mäkisalo Ropponen.

- Toimeentulotukeen pitäisi joutua turvautumaan vain poikkeustilanteissa, ei pysyvästi. Huolestuttavinta on se, että toimeentulotuen saajista yhtä suuri osa on työssäkäyviä palkansaajia, eläkeläisiä tai perhevapaalla olevia ihmisiä, toteaa Tarja Filatov.

- Jos työssäkäynti ei auta nostamaan ihmistä edes perustoimeentulotuen hyvin alhaisen normirajan yläpuolelle, jotain on todella pahasti pielessä. Työn arvo kärsii, tähdentää Tarja Filatov.

- Matalia palkkoja perustellaan sillä, että palkanmaksuvaraa ei kerta kaikkiaan ole.  PAM:n tekemä selvitys kuitenkin osoittaa, että kaupan-alan työntekijät voitaisiin nostaa tulonsiirtoriippuvuuden yläpuolelle, jos vähittäiskaupan yli 330 miljoonan kokonaistuloksesta maksettaisiin työntekijöille noin 30 miljoonaa. Osuus ei olisi kohtuuttoman suuri, sanoo Ilmari Nurminen

- Lähtökohtaisesti työllä on tultava toimeen. Ei ole oikeudenmukaista, että naisvaltaisilla aloilla raskasta työtä tekevät työntekijät joutuvat hakemaan työn päälle toimeentulotukea, toteaa Ilmari Nurminen.

Viime vuonna toimeentulotukea maksettiin työssäkäyville ihmisille 40 miljoonaa euroa. Asumistukea 143 miljoonaa ja osa-aikaisen työn ohessa maksettavaa soviteltua työttömyysetuutta 222 miljoonaa euroa.

- Työelämän pirstoutuminen pakottaa miettimään sosiaaliturvaa uudella tavalla. Jos työ on osa-aikaista, sovitellun työttömyysturvan maksaminen on perusteltua. Se täydentää puuttuvien työtuntien palkka-aukkoa, Merja Mäkisalo-Ropponen sanoo.

Työssäkäyvien köyhyys kasautuu naisille. Naiset työskentelevät matalapalkka-aloilla, erityisesti palvelualoilla. Näissä töissä yhdistyvät matalat palkat, vastentahtoinen osa-aikatyö sekä 0-tuntisopimukset. Sekä palkkatason alhaisuus että työtuntien vähäisyys lisäävät tulonsiirtojen tarvetta.

- Tarpeettomalle työn pirstomiselle ja nollatuntisopimuksille on saatava reilut pelisäännöt, jotta työntekijä voi ennakoida työvuorojaan ja tulojaan, vaatii Merja Mäkisalo-Ropponen.

16.06.2017Hullu hoppuilu ei saa pilata sosiaali- ja terveyspalveluita
14.06.2017Valta katosi - omatunto heräsi
23.05.2017Amis-uudistus kaipaa viilaamista
19.05.2017Lasten taidekasvatus synnyttää luovuutta
09.05.2017Työttömyys on rakenneongelma, ei yksilön vika
29.04.2017Nainen vaietkoon pääministerin seurakunnassa
05.04.2017Elinvoiman houkutuslintu
15.03.2017Ehkäistään eläkeläisten syrjäyttämistä
14.03.2017Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan demarit: Hallituspuolueiden ratkaisu nollatuntisopimuksia koskevaan kansalaisaloitteeseen betonoi nykytilan
12.03.2017Kuntavaalit ja pitkät kalsarit

Siirry arkistoon »