Työttömyys on rakenneongelma, ei yksilön vika

Share |
09.05.2017

Minusta on kummallista, että aina kun työstä on pulaa, porvaripiireissä aletaan syyllistää työttömiä. Työttömyys on rakenteellinen ongelma, ei yksilön vika. Kepittämällä kaikkia työttömiä ei saada kiinni niitä yksilöitä, jotka eivät ole kiinnostuneita työnhausta.

Työnsä menettäneitä hallitus kurittaa kovalla kädellä. Aivan kuin työttömyys olisi yksilön valinta. Viime vuonna hallitus leikkasi aktiivisten työttömien kulukorvauksia, lisäsi työttömäksi joutuvan työttömyysturvattomia päiviä sekä lyhensi työttömyysturvan kestoa. Palkkatukea leikattiin, samoin kouluttautumismahdollisuuksia.

Tänään, kun kehysriihen tuloksista keskusteltiin eduskunnassa, sain postia, jossa Hämeenlinnassa ja Turengissa vaikeassa asemassa olevia työttömiä työllistävä järjestö joutui päättämään toimintansa lopettamisesta. Syynä se, että järjestöille suunnatut työllistämisrahat ovat loppu. Surullinen kirje.

Samaan aikaan ministerit vakuuttivat, että hallituksen toimet pyrkivät suuntaamaan työllistämisrahat vaikeimmin työllistyviin. Joopa joo.

Hallituksella on kaksi uudistusta, joiden voimaan se vannoo. Toinen on niin sanottu aktiivimalli ja toinen vie työnhaun raportoinnin nettiin. Työnhaun raportoinnin nettimalli on kyttäyksen kuninkaan keksintöä. Työttömällä on velvoitus hakea vähintään 12 työpaikkaa kolmessa kuukaudessa ja robotin tekemiin työtarjouksiin on vastattava sekä lisäksi kerran viikossa on raportoitava netissä työnhausta. Muuten lähtee työttömyysturva.

On arvioitu, että raportteja tulee 17 miljoonaa vuodessa. Eikös turhaa virkatyötä pitänyt vähentää eikä lisätä?

Kohtuulliselta tuntuva 12 työpaikkaa on liian vähän terveelle ammattitaitoiselle kasvukeskuksessa asuvalle työttömälle. Onneksi jokainen saa ihan itsekseen hakea useampaa työpaikkaa. Jos ihmisellä on työntekoa rajoittava vamma ja hän asuu alueella, jossa työpaikkoja niukalti, niin tusina muuttuu tuskaksi. Ja entäpä jos ei ole nettiä?

Aktiivimalli puolestaan leikkaa jälleen työttömyysturvaa. Siinä lähdetään aktiivisuusvelvoitteesta. Jos työtön ei löydä töitä tai aktiivitoimia, hänelle tulee ylimääräinen omavastuupäivä. Suomeksi sanottuna karenssi. Päivä ilman rahaa. Kuukaudessa kyse on 4,65 prosentin työttömyysturvan leikkauksesta.

Kun kirjoitin somemaailmassa tästä uudistuksesta jokunen aika sitten, työministerin avustaja kauhisteli, että kyse on demareiden perättömästä pelottelusta. No eipä ollut. Minulla ei ole tapana pelotella. Hallituksen työvoimapolitiikka ja työttömyysturvapäätökset ovat liian pelottavia ilman yhtään ylisanoja.

Kannatan aktiivisuutta. Kannatan työttömän mahdollisuutta, jopa velvollisuutta kouluttautua ja tiukkaa työn vastaanottovelvollisuutta. Jos velvoitetaan johonkin, on luotava myös mahdollisuus velvollisuuden täyttämiseen. Aktiivimallissa tätä ei ole. Yksilöllä on velvollisuus olla aktiivinen ja osallistua aktiivitoimiin, mutta hallituksella ei ole velvollisuutta tarjota aktiivitoimia. Outo tasapaino.

Työttömille on tiedossa monia keppejä, yrittäjille taas hallintarekisteri, joka mahdollistaa työn hedelmien siirtämisen verottajalta piiloon.

16.06.2017Hullu hoppuilu ei saa pilata sosiaali- ja terveyspalveluita
14.06.2017Valta katosi - omatunto heräsi
23.05.2017Amis-uudistus kaipaa viilaamista
19.05.2017Lasten taidekasvatus synnyttää luovuutta
09.05.2017Työttömyys on rakenneongelma, ei yksilön vika
29.04.2017Nainen vaietkoon pääministerin seurakunnassa
05.04.2017Elinvoiman houkutuslintu
15.03.2017Ehkäistään eläkeläisten syrjäyttämistä
14.03.2017Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan demarit: Hallituspuolueiden ratkaisu nollatuntisopimuksia koskevaan kansalaisaloitteeseen betonoi nykytilan
12.03.2017Kuntavaalit ja pitkät kalsarit

Siirry arkistoon »