Työllisyysasteen parantaminen on hyvinvointipalvelujen rahoituksen näkökulmasta välttämätöntä. Työ on tärkeä osallisuuden näkökulmasta. Työpaikkojen synnyn rinnalla oleellista on osaamisen vahvistaminen, työttömyysturvan ja palveluiden toimivuus sekä osatyökykyisten mukaan saaminen.
Kyse ei ole vain työpaikkojen luomisesta, vaan siitä, miten osatyökykyiset voisivat päästä työhön. Oleellista on uudistaa sosiaaliturvaa ja palveluita sekä työmarkkinoita.
Osatyökykyisten kohdalla on turvattava henkilökohtainen palvelu, jossa kartoitetaan työnsaannin esteet ja puututaan niihin. Osan kohdalla auttaa oikeanlaisen työn löytäminen, osan kohdalla työaikajärjestelyt auttavat. Osa tarvitsee palkkatukea alentunutta työkykyä korjaamaan. Jos alenema on pysyvä, tuen tulee olla pysyvä, tässä passiivista ja työttömyysturvaa voidaan käyttää aktiivisesti palkkatukena.
Lisäksi tarvitaan niin sanottuja välityömarkkinatöitä, joissa työtä voidaan räätälöidä työttömän työkyvyn mukaan ja palkkatuella tukea työnantajaa työvoimakustannuksissa. Tuki voidaan kohdentaa työllistymismahdollisuuksien mukaan kuten palkkatukiuudistuksessa suunnitellaan.
Esimerkkinä mielenterveyden häiriöt, jotka vaikeuttavat työhön pääsyä tai syövät työkykyä. Tässä joukossa on valtava potentiaali nostaa työllisyysastetta ja parantaa ihmisten elämänlaatua.
Jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähentyisi 10-15 prosenttia, BKT vahvistuisi 0,3-0,5 prosentilla. Mikäli mielenterveyden häiriöistä kärsivillä olisi yhdenveroinen pääsy työmarkkinoille, työllisyysaste olisi 4 % korkeampi
Nykyisin yritetään muokata ihmistä työhön sopivaksi. Työtä pitää räätälöidä ihmiselle sopivaksi. Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä, jotka eivät ole työkykyisiä, mutta joista iso osa voisi kuntoutuksen ja tuen avulla voisivat työllistyä heille räätälöityihin töihin.
Hallituksen suunnittelema Suomen Samhall – Välittäjä Oy:n perustaminen on yksi hyvä mahdollisuus tukea niiden ihmisten työllisyyttä, joiden on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille.
Osallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä yhdenvertaisuuden saavuttaminen edellyttää asennemuutosta työantajilta, mutta selvästi tukea, jota Välittäjä voi tarjota linkkinä osatyökykyisten pääsyyn töihin.
Ennen korona-pandemian alkua Suomessa oli monilla alueilla ja aloilla jo suuri työvoimapula. Kun niputetaan Välittäjän, kuntakokeilujen, pohjoismaisen työnhaunmalli, julkiset hankinnat, palkkatuki sekä työkykyohjelma voidaan parantaa työllisyyttä merkittävästi.
Panostusta osaamiseen, parempaan työvoimapalveluun ja osatyökykyisten työllisyyteen
Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toteaa, että työhön tarvitaan 100 000 ihmistä lisää, jotta työllisyys nousee 75 prosenttiin.
- Tämä on hyvinvointipalvelujen rahoituksen näkökulmasta välttämätöntä. Työ on tärkeä osallisuuden näkökulmasta. Työpaikkojen synnyn rinnalla oleellista on osaamisen vahvistaminen, työttömyysturvan ja palveluiden toimivuus sekä osatyökykyisten mukaan saaminen.
Filatov puhui SAK:n Etelä-Suomen aktiivitapahtumassa Lahdessa lauantaina.
- Kyse ei ole vain työpaikkojen luomisesta, vaan siitä, miten osatyökykyiset voisivat päästä työhön. Oleellista on uudistaa sosiaaliturvaa ja palveluita sekä työmarkkinoita.
- Osatyökykyisten tai työkyvyttömien kohdalla on turvattava henkilökohtainen palvelu, jossa kartoitetaan työnsaannin esteet ja puututaan niihin. Osan kohdalla riittää alentunutta työkykyä korjaamaan palkkatuki. Jos alenema on pysyvä, tuen tulee olla pysyvä. Tässä passiivista työttömyysturvaa voidaan käyttää aktiivisesti palkkatukena.
Filatovin mukaan lisäksi tarvitaan niin sanottuja välityömarkkinatöitä, joissa avustava työ voidaan räätälöidä työttömän työkyvyn mukaan ja joissa palkkatuella tukea työnantajaa työvoimakustannuksissa.
- Tuki voidaan räätälöidä työkyvyn aleneman mukaan. Avustavista työtehtävistä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti, jotta ne eivät syrjäytä markkinaehtoista työtä.
- Osatyökykyisille pitää räätälöidä töitä ja kehittää työllistämiseen kannustavia toimia. Nykyisin yritetään muokata ihmistä työhön sopivaksi. Työtä pitää räätälöidä ihmiselle sopivaksi. Suomessa on noin 30 000 työtöntä, jotka eivät ole työkykyisiä, mutta joista iso osa voisi kuntoutuksen ja tuen avulla voisivat työllistyä heille räätälöityihin töihin.
Filatov korostaa, että pitää luoda voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisen yritysten malli.
- Ruotsissa tällaisille on jopa yrityshautomoita. Yhteiskunnallinen yritys on yhteisötalouden toimija, jonka päätavoite on omistajilleen tai osakkailleen tuotetun voiton sijaan sosiaalinen vaikuttaminen.
- Sosiaaliturvan uudistamisessa on tärkeää rakentaa malli, joka kannustaa työhön ja koulutukseen, poistaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä lisää osallisuutta. Turvan on oltava selkeä ja ennakoitavissa. Sen on kannettava ihmistä elämän riksitilanteissa.
Filatov sanoo, että sotu-uudistusta rakennettaessa on opittava sote-uudistuksen virheistä.
- Isoa reformia ei voi tehdä kerralla. Se on porrastettava toisiinsa sopiviin osiin. Kiireellisintä on uudistaa aikuiskoulutustukia, jotta osaamista voi täydentää koko työuran ajan.
- Toinen nopeita toimia vaativa uudistus on työttömyysturva. Aktiivimallista on luovuttava ja uudistettava työttömän oikeudet ja velvollisuudet ymmärrettäväksi ja ennakoitavissa olevaksi kokonaisuudeksi, joka kannustaa kaikissa olosuhteissa työhön ja yrittäjyyteen tai koulutukseen sekä lyhyisiin työrupeamiin.