terveys

Tarja Filatov: Politiikan yhteinen pöytä

Nailonnarua vai hamppua? Kyynelsilmäinen mies kertoi kaverinsa näin häneltä kysyneen. Vaalikentillä näkyy ihmiselämän kirjo hyvässä ja pahassa, ilossa ja surussa. Vaikeina aikoina tärkeää on perusasiat: turvallisuus, työ, terveys ja toimeentulo. Vaaleissa ratkaistaan, millaisin keinoin näitä elämän tärkeitä asioita vahvistetaan.

Itse ajattelen, että meidän on rakennettava myötätuntoisempaa Suomea. Palata yhteisen pöydän ääreen ja etsiä vastauksia aikamme viheliäisiin ongelmiin.

Talous on tasapainotettava oikeudenmukaisesti. Tarvitsemme kasvua ja työllisyyttä, lisää tuloja ja vähemmän menoja. Molempia. Ihmisten toimeentulo on turvattava hintojen noustessa. Eläkeläiset, pienituloiset lapsiperheet ovat todella tiukoilla. Eivätkä he ole ainoita.

Kykymme osallistua talouden tasapainottamiseen on erilainen. Siksi suurituloisten veronkevennykset istuvat huonosti tähän aikaan. Se tarkoittaisi, että muiden kukkarolla käydään enemmän. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten ihmisten toimeentuloa voidaan helpottaa veronkevennyksin. Varsinkin koska keskituloisten verotus on käytännössä kireämpää kuin suurituloisimpien.

Viime vuonna kertyi verotuloa kuusi miljardia enemmän kuin ennakoitiin. Yrityksillä meni aiempaa paremmin ja työllisyys vahvistui. Kasvupolitiikalla on iso merkitys. Työllisyyden Akilleen kantapää on ihmisten jaksaminen ja työvoiman riittävyys. Työn laatua ja työhyvinvointia on parannettava, koska väsynyt ihminen ei opi uutta eikä kestä muutosta.

Meillä olisi noin 130.000 työllistä enemmän, jos kaikki työpaikat olisivat täyttyneet. Julkinen talous vahvistuisi lähes neljällä miljardilla. Maahanmuutto on yksi osa työvoiman saatavuutta, mutta ei ratkaise koko ongelmaa. 

Samaan aikaan meillä on aivan liian iso joukko ihmisiä työttömänä ja työvoiman ulkopuolella. Heitä ei pidä syyllistää työttömyydestään, vaan tarjota tehokkaammin apua työllistymiseen.

Erityisen tärkeää on koulutus, koska työelämä muuttuu. Koulutukseen on panostettava tutista tohtorinhattuun, koska se on paras vakuutuksemme muuttuvassa maailmassa. Työn tuottavuutta on nostettava, mutta se on tehtävä fiksusti - ei ihmistä tuhlaten.

Toinen tärkeä asia on terveydenhuolto, koska poikkeuksellisen monen työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Nyt ei ole aika säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan tehdä rakenneuudistus huolella. Panostaa ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen apuun. Apua on saatava ja lääkäriin päästävä tarvittaessa. Koronan tuoma hoivavelka on selätettävä ja mielenterveyspalveluihin pääsyä on parannettava. 

Henkilöstön hyvinvointia ja saatavuutta on parannettava. Yhtä vippaskonstia saatavuuteen ei ole, on käytettävä kaikkia keinoja ja mietittävä millä osaamisella, mitäkin työtehtäviä tehdään.

Hyvinvointi kuuluu jokaiselle muksusta mummoon ja vauvasta vaariin. Ikäihmisille kuuluu arvokas elämä. Turvallinen kotona asuminen on varmistettava, samoin pääsy palveluasuntoon tarvittaessa. On luotava keinoja, joilla yksinäisyyttä ehkäistään. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia läheisinä.

Lapsuus on suora lähetys, siitä ei tule uusintaa, siksi laadukas varhaiskasvatus ja hyvä koulu kuuluvat jokaiselle. Harrastukset on turvattava ja nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä. 

Olemme nuorille ja lapsille sen velkaa, että pidämme huolta maapallosta. Varastosta ei löydy uutta, jos tuhoamme maapallon, siksi ilmastonmuutosta on hillittävä ja luontokatoa torjuttava sosiaalisesti reilulla tavalla.​

Yritetään parhaamme mukaan etsiä yhteisiä pöytiä, ymmärtää toisiamme ja erilaisten ihmisryhmien tarpeita. Muistaa, että vapauteen kuuluu aina vastuu. Myös sananvapauteen.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 1.4.2023)

Terveydeksi!

Terveys on nouseva trendi julkisuudessa. Kun lukee nettilehtiä huomaa, että terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät jutut ovat lisääntyneet ja että usein ne ovat maksumuurin takana. Kyse ei ole naistenlehdistä.

Jutut perustuvat yksilön hyvinvointiin, mutta syytä olisi nostaa kansanterveysnäkökulma esiin. Suomi sai lapsia tappavat sairaudet kuriin rokottamalla, sydän- ja verisuonitauteihin puututtiin valistamalla, tapaturmiin mm. työsuojelulla jne. Sairauksilla on iso taloudellinen merkitys. Kestävyysvajetta taltuttaessa kannattaa muistaa, että investointi terveyteen on silkkaa säästöä.

Terveys on ihmisille luonnollisesti tärkeää. Se tuo vapautta tehdä asioita, joita sairaus saattaisi rajoittaa. Terveys on elämäniloa.

Terveysindeksi on mielenkiintoista luettavaa. Se kertoo väestön välisistä terveyseroista eripuolilla Suomea. Erot ovat suuret ja kasvavat!

Tämän vuosituhannen aikana sairastavuus on pienentynyt koko maassa 16 prosenttia. Kymmenessä terveimmässä kunnassa jopa 36 prosenttia. Kymmenessä sairaimmassa kunnassa vain viisi prosenttia.

Kanta-Häme pärjää kohtuullisen hyvin. Olemme Ahvenanmaan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan jälkeen seuraavaksi tervein maakunta. Hämeenlinna pärjää indeksissä hyvin. Kanta-Hämeen kunnista vain Jokioinen ja Hattula yltävät edellemme. Vaikkapa Päijät-Hämeen Lahti on kaukana takana.

Indeksi mittaa vakavampia sairauksiamme ja suhteuttaa ne väestön keskimääräiseen sairastavuuteen. Mittarina ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat sekä dementia. 

Sairastavuuden erot liittyvät elinoloihin, elintapoihin, perinnöllisiin tekijöihin ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä syitä. Terveysindeksissä kuntien erilaiset ikärakenteet eivät vaikuta tuloksiin.

Kesän jälkeen kunnat aloittavat toden teolla budjettien laadinnan. Usein haetaan elinvoimaa ja tuskaillaan kasvavien menojen ja riittämättömien resurssien väliin jäävää kuilua. 

Nykyisin isot uutiset nousevat siitä, miten hyvä alue on yrittäjien mielestä, miten elinvoimaisena alue nähdään, mikä on väestönkehitys. Tärkeitä lukuja ja vertailuja kaikki, mutta entäpä jos ihailisimme kaupunkeja, joissa ihmiset ovat hyvinvoivia ja terveitä. 

Kyse ei ole yksinomaan elämänilosta, vaan kovista talouden faktoista. Sosiaali- ja terveydenhoitokulut ovat esimerkiksi Hämeenlinnassa yli 3400 euroa vuodessa asukasta kohti muksusta mummoon ja vauvasta vaariin. Ilman panostusta terveyteen Suomi ei selviä sairaanhoidon kuluista tulevaisuudessa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. Harvapa meistä yltää näin täydelliseen terveyteen.

Jokainen määrittää terveytensä omalla tavallaan. Esimerkiksi minusta tuntuu nykyisin joka aamu siltä, että katujyrä on ajanut ylitseni, vaikka olen perusterve.

Kolotus ei kuitenkaan ole vaarallista. Ikkunoiden maalaamisen seurauksena vaikeissa asennoissa pensselöinti saa minut käyttämään ihan uusia lihaksia. Sellaisia joiden olemassaoloon en ole ennen tutustunut. Ehkä suurin terveydellinen huoli on psyykkinen. Onko viisasta kokemattomana maalarina päättää rapsuttaa ja maalata kolmisenkymmentä ikkunaa ja puitetta. Varsinkin, kun osa ikkunoista on toisessa kerroksessa.

Ihminen voi tuntea itsensä terveeksi, vaikka hänellä on vaikeita vammoja tai sairauksia, joihin hän tarvitsee hoitoa. Omiin tuntemuksiin vaikuttavat ihmisen tavoitteet ja se, millaisessa ympäristössä elää.

Tärkeä osa terveyttä on riippumattomuus, itsenäisyys, mahdollisuus päättää omista asioistaan ja toimistaan sekä kyky itse huolehtia itsestään. Mitä paremmin ihminen on oman elämänsä herra tai rouva, sen paremmaksi hän kokee terveytensä.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)