Tarja Filatov: Miksi Sanna Marin pelottaa?

Kun lukee politiikkauutisia tuntuu, että kaikki ovat Sanna Marinin ja SDP:n kimpussa. Hyvä niin! Se kertoo, että muita puolueita huolettaa. Iso osa kansasta arvostaa Marinia ja saattaa olla SDP:n kanssa samaa mieltä. 

Kun Antti Rinteen hallitusneuvottelut alkoivat rahaa ja raameja ei haluttu asettaa ensimmäisiksi reunaehdoiksi. Vaan haettiin aitoja yhteisiä tavoitteita hallitukselle.  Tästä on syntynyt viime päivien  ”Rahaa on”- keskustelu. 

Hallitusneuvotteluissa tavoitteiden asetannan jälkeen välineitä alettiin sovittaa talouden raameihin.  Päätöksentekovaiheessa hallitusneuvotteluissa oli taloudelliset kehykset ihan kuten muillakin hallituksilla. 

No, sitten tuli korona. Mitä jos koronan levitessä olisi alettu miettiä ensin mistä säästetään, jotta korona-aikana tarpeelliset päätökset voidaan rahoittaa? Korona olisi ottanut vallan, ihmisiä jäänyt vaille hoitoa ja kuollut enemmän, monet firmat olisivat konkurssissa.  Eduskuntakaan ei olisi säästölakeja ehtinyt käsitellä, koska oli ihan tarpeeksi työtä koronalaeissa. 

No, miksi sitten koronan helpottaessa ei säästetty. Kyllä säästettiin. Yli 300 miljoonaa euroa säästöjä nuijittiin pikaisesti kasaan.  Mutta sitten tuli sota Eurooppaan. 

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja asioiden fokus siirtyi siihen, mitä tämä tarkoittaa Suomelle.  Analyysit menivät uusiksi. Venäjän uhka oli suurempi kuin velan. Nato-jäsenyys, puolustuksen ja turvallisuuden vahvistaminen, kyberturva, huoltovarmuus jne. Hallitus ei etsinyt kompensoivia säästöjä, vaan teki turvallisuuspäätöksiä nopeasti.

Tämän jälkeen iski energiakriisi. Hallitus keskittyi varmistamaan, että tulevan talven pakkasia varten on lämpöä ja ihmisillä varaa maksaa lämmöstä. Ei tämäkään ihan helppo rasti ole ollut. 

Näiden kolmen harvinaisen kovan kriisin keskellä Suomi on velkaantunut. Olisiko ihan oikeasti pitänyt etsiä säästöjä ensin ennen kuin koronaa, sotaa, tai energiakriisiä ratkaistaan. Tätä oppositio, etunenässä kokoomus nyt toitottaa.  Olisiko tämän kaiken keskellä pitänyt tehdä leikkauksia sosiaaliturvaan, vaikka ihmiset eivät selvinneet ruoka- ja sähkölaskuistaan.

Minusta vaatimukset ovat kohtuuttomia.  Varsinkin, kun opposition teoreettisissa vaihtoehtobudjeteissa velkataakka oli samalla tasolla. 

Marin on ollut ja on huippupääministeri, mutta ei hänkään sentään yli-ihminen ole.   

Nyt on aika miettiä talouden tasapainottamista. Se on tasapainotettava suhteessa kansainväliseen talouteen. IMF:kin suosittaa Suomelle ”…keskipitkällä aikavälillä tarvitaan vähittäistä julkisen talouden sopeutusta velkasuhteen pienentämiseksi. Toimien tulisi pohjautua meno- ja rakennekartoitusten tuloksiin…” Ei siis linjaa, jossa kertarysäyksellä leikataan julkinen talous tasapainoon.

Jos hoppuilemme liikaa, inhimillinen hinta on liian kova ja yritystenkin kasvu hiipuu. Jos emme tasapainota tarpeeksi, korkolasku on kova ja korot syövät budjetin liikkumavaraa.  

Kun pääsin eduskuntaan valtion velan korkojen hintalappu budjetissa oli noin kolminkertainen verrattuna nykyiseen. Silloin Venäjän kauppa romahti.  Oli vain yksi kriisi.

Vielä viime vuonna korkolasku oli alhaisempi kuin kolmeenkymmeneen vuoteen. Eli ei tämä talouskatastrofi ihan niin suuri ole, mitä oppositio antaa ymmärtää.  

Pitääkö sitten olla huolissaan? Kyllä pitää. 90- luvun alussa työttömyys oli korkealla ja se oli inhimillinen katastrofi, mutta kansantalouden ja kasvun kannalta työttömyys oli resurssi. Osaavaa työvoimaa riitti, kunhan vain saatiin kilpailukyky kuntoon ja saatiinhan se. 

Nyt kasvun pullonkaulana ovat ihmiset. Inhimillisestä resurssista on pulaa, vaikka meillä on työttömyyttä. Siksi panostus koulutukseen ja terveyteen on välttämätöntä.  Maahanmuuttoakin tarvitaan.

Suomi ei vai taantua massatuotannon halpamarkkinoiksi. Meidän on tehtävä asioita fiksummin kuin muut ja panostettava korkean tuottavuuden työhön. Tämä taas vaatii korkeampaa koulutusta ja TKI-panoksia. 

Työttömistä poikkeuksellisen suurella osalla on terveyteen liittyviä esteitä työllistyä osoittaa OECD:n tutkimus. Sairasta työtöntä ei auta työhön työttömyysturvan leikkaus, vaan terveydenhuolto ja kuntoutus, myös uudelleenkoulutus, jos kunto ei kestä sitä toimialaa, jolle on kouluttautunut. 

Työtä pitää osata räätälöidä tekijöille eikä aina vain niin, että tekijää räätälöidään tarjolla olevaan työhön.

Jos laiminlyömme nämä investoinnit, tulevaisuus on musta. Jos leikkaamme koulutuksesta ja terveydenhuollosta se on vielä mustempi.  Jos laiminlyömme talouden sopeuttamisen, tulevaisuus on musta. Tämä musta pyyhitään pois valoisan tulevaisuuden tieltä, kohtuullisella sopeuttamisella ja oikeilla investoinneilla.

Valoisa aurinko paistaa vielä Suomelle! Tästä olen varma.

Tarja Filatov: Kuopio tanssii ja soi - Sävelenä oli toimeentulo ja osaaminen

Eduskuntaryhmien kesäkokoukset keskittyvät yleensä tulevaan budjettiin ja ajankohtaisiin asioihin. Niistä puhuttiin Kuopiossa: Ukrainan sota ja Venäjä, ruuan hinta, energiapolitiikka, vanhusten hoivan ja terveydenhuollon turvaaminen, alueiden saavutettavuus, verotus jne.

SDP esitteli omat tavoitteet keinoista, joilla hintojen nousun kanssa painivia ihmisiä autetaan. Siihen kuulu päivähoitomaksujen alentaminen, työmatkakustannusten hyvittäminen verotuksella ja verotuksen keventäminen pienituloisten palkansaajien ja eläkeläisten kohdalla. Näistä olen kirjoittanut aiemminkin.

Vaalikauden viimeisenä vuonna katsotaan jo pidemmälle. Näin teki pääministeri Sanna Marin puheenvuorossaan. Hän keskittyi puheessaan Suomen tärkeimpään pääomaan. Osaamiseen.

Suomi ei pärjää halpuuttamalla työn hintaa eikä massatuotannolla. Meidän vahvuutemme on osaaminen ja fiksummin tekeminen. Olipa kyse hyvinvointipalveluidemme uudistamisesta ja vaikuttavuudesta tai viennin kilpailukyvystä. Menestys vaatii osaamisen vahvistamista tutista tohtorinhattuun.

Pääministeri muistutti, että olemme palauttaneet jokaisen lapsen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, pienentäneet ryhmäkokoja, laajentaneet oppivelvollisuutta ja toteuttaneet jatkuvan oppimisen uudistuksen. Samalla olemme lisänneet koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla. TKI-panostuksista on sovittu parlamentaarisesti ja niitä tullaan tekemään suunnitelmallisesti yli vaalikausien. Mutta se ei riitä.

Pääministeri on oikeassa. Hän muistutti perusasioista. Oppimiserojen kasvamisesta ja poikien asemasta.

Tasa-arvoinen koulu todella pitää huolen siitä, että kaikilla on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Toteuttaakseen omia unelmiaan ja luodakseen voimavaroja koko yhteiskunnalle.

Ensiksi SDP haluaa vahvemman peruskoulun, jotta jokaisessa koulussa, jokaisessa luokassa voidaan keskittyä niihin perusasioihin, joita jokainen lapsi ja nuori tulevaisuudessa tarvitsee: lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen.

Toiseksi SDP haluaa laajentaa esiopetuksen kaksivuotiseksi, koska näin voimme vahvistaa lasten oppimismahdollisuuksia ja luoda yhdenvertaisemmat edellytykset koulupolulle.

Kolmanneksi SDP haluaa uudistaa oppimisen tuen kattamaan saumattomasti koko koulupolun varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti. Kyse on mm. panostuksista erityisopettajien, psykologien ja koulukuraattorien työhön. Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi nykyistä paremmin saada tarvitsemaansa tukea opinnoissaan.

Olen usein sanonut, että on viisasta ottaa oppia historiasta, etsiä ratkaisuja nykypäivän kipupisteisiin ja pitää huolta tulevaisuudesta. Tähän pyrimme ratkaisukeskeisesti.

Tarja Filatov: Kun mikään ei riitä

Julkisuudessa elää voimakkaasti mielikuva, että Sanna Marinin hallitus on kyllä onnistunut koronanhallinnassa, mutta kelvoton talous- ja työllisyyspolitiikassa. Tätä mielikuvaa ruokkivat erityisesti porvaripuolueet.

Veroaste alhaisimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Pandemia-ajan velkaantuminen euroalueen kolmanneksi pienin. Velkasuhde laskussa. Kestävyysvaje pienentynyt yli 4 prosentista noin 2,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen pandemiasta huolimatta ja työllisyys on ennätystasolla.

Siis huonoa talous- ja työllisyyspolitiikkaa? Tulokset kertovat sen, että toimivaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa voi tehdä ilman, että köyhimpiä kuritetaan.

Marinin hallituksen työllisyyspakettia kokoomus arvostelee liian pieneksi. Ehkä siksi, että siinä ei leikata tarpeeksi työttömiltä. Kokoomuksen vaihtoehto suuntaisi miljardiluokan leikkaukset työttömille ja köyhimmille.

Hallituksen työllisyyspaketissa on porkkanaa, mutta ei se säästy kepiltäkään.
Porkkanaosastoon kuuluu ehdottomasti opiskelijoiden ansiorajan nostaminen. Tämä on kiva yllätys opiskelijoille, mutta myös keino, jolla työvoimapulan oloissa työmarkkinoille saadaan joustavaa keikkatyövoimaa.

Työttömyysturvalla opiskelijoille tuli tiukempia työnhakuvelvoitteita. Juttu ei tunnu työttömyysturvalla opiskelevista ihmisistä kivalta, mutta sopii suhdannetilanteeseen. Työttömyysturva on työttömyyden varalle, opintotuki taas opiskelua varten. On viisasta, että jos työtä ei ole, niin työtön voi opiskella, mutta jos töitä on, töihin pitää mielestäni mennä tai siirtyä oikeasti opiskelijaksi.

Palkkatuen muutoksista olen surullinen, koska se koskee ihmisiä, joiden työllistymismahdollisuus on heikko. Mutta tässä on taustalla unionin tukipolitiikka, joten sille ei oikein voi mitään.

Työttömyysturvan euroistaminen on yksilön kannalta plussaa tai miinusta riippuen siitä millaisissa pätkätöissä he ovat. itse ajattelen, että nykyaikana keikkatyö on yhä useammin tehtävään sidottua ja työajan rytmittymistä on yhä hankalampi valvoa.

Muistan kun selvittelin nuoren työttömyysturva-asioita. Hän teki nettisivun päivityksen ja sai siitä 50 euroa. Kyseessä oli kuukauden ainoa tienesti. Työ tulkittiin kokoaikaisesti, kuukauden päivärahat evättiin koska työaikavalvontaa ei ollut. No, tämä tarina päättyi onnellisesti, koska eihän kukaan voi tienata kokoaikatyössä 50 euroa kuussa. Ilman apua nuori olisi menettänyt kuukauden työttömyysturvansa.

Esimerkki ei suoraan liity työttömyysturvan euroistamiseen, mutta liittyy siihen, että monet keikkatyöt tehdään ilman työaikaa. Siksi euroistaminen on nykypäivää ja tulorekisteri on tehnyt sen mahdolliseksi.

Muutama hyvä asia lähtee kolmikantaiseen valmisteluun ja niille toivon nopeaa ratkaisua. Yksi on jatkuvan oppimisen edistäminen ja tuottavuuden parantamisen. Tähän toivoisin mukaan vaikuttavuuden, koska eritysesti julkisissa palveluissa se on avainasemassa.

Toinen työryhmä lähteen etsitään ratkaisuja psykososiaalisen kuormituksen ehkäisyyn. Tämä on viisautta koronan kurjistamassa maassa. Stressitasomme on korkeammalla kuin ennen koronaa masennus ja ahdistus on lisääntynyt. Oireita on hyvä purkaa, jotta mielensairaudet eivät lisäänny. Molemmat erittäin tärkeitä kokonaisuuksia.

Nuorten ohjaamotoiminta vakinaistetaan. Tätä kannatan ehdottomasti! Se on ehkä parasta, mitä edellinen hallitus sai aikaan. Moniammatillisia matalan kynnyksen palveluita tarvitaan. Mutta tarvitaan palvelupolun jatkumista ja tässä uusilla hyvinvointialueilla on haastetta.

Entinen presidentti kirjoitti aikanaan, että meillä pitää olla malttia vaurastua. Viisaasti sanottu. Ajattelen, että sama koskee koronan jälkitoimia. Meillä pitää olla malttia, jotta talouskasvu ei sakkaa ja jotta koronan sosiaalinen pitkä varjo osataan huoltaa vastuullisesti.

Ja jotta osaisimme huolella valmistella uudistukset, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Tarja Filatov: Menestyksen mittari ei ole euro, vaan ihmisen hyvä elämä

Tänään tiistaina äänestettiin julkisen talouden suunnitelmasta. Hankala nimi tarkoittaa sitä, että talouteen otetaan pidempi näkökulma. Korkomarkkinat ja luottoluokittajat ovat kiinnostuneita Suomen kasvunäkymistä.

Työllisyyden ja tuottavuuden edistäminen, investointien houkuttelu ja osaamistason nosto ovat Suomen talouden perusta. Niiden varaan rakentuu julkisen talouden pohja, tulot ja menit. Pikavoittoja ei näissä lajeissa jaeta. Siksi on tärkeää katsoa sekä lähelle että kauas.

Parempaa vaikuttavuusarviointia tarvitaan

Nykyiset talouden laskentamallit eivät kovin hyvin kykene mallintamaan pidemmän aikavälin talousvaikutuksia. Tietovaje ohjaa herkästi lyhyen aikavälin päätöksentekoon.

Panostamme sairaudenhoitoon ja laiminlyömme terveydenhoitoa, huolehdimme lasten huostaanottojen kasvavista kustannuksista, mutta emme ohjaa riittävästi resursseja perheiden ennaltaehkäisevään tukeen jne.

Suorien korjaavien toimien kustannukset ovat helpommin laskettavissa, kuluja ehkäisevien toimien kustannukset vaikeammin. Helposti laskettava ja pitkällä tähtäimellä vaikuttava, eivät silti aina ole sama asia. 

Näin on selkeimmin vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisen kohdalla. Meillä päättäjillä pitää olla vastullisuutta ja rohkeutta ottaa päätöksentekoon muutamien vuosien laskelmia pidempi näkökulma.

Marinin hallituksen isoja rakenneuudistuksia

Marinin hallitusta on syytetty toimettomuudesta rakenteellisten uudistusten kohdalla. Olen ollut eduskunnassa yli kuusi kokonaista vaalikautta. Koronasta huolimatta tällä vaalikaudella on päätetty monista isoista rakenneuudistuksista. Mielestäni vain Lipposen hallitukset olivat aktiivisempia - mutta silloin ei ollut koronaa.

Ensinnäkin työttömyyseläkejärjestelmää on päätetty uudistaa ja pidentää näin työuria ja parantaa ikääntyneiden työllisyyttä. Toiseksi oppivelvollisuutta laajennettii 18 ikävuoteen ja turvata osaavan työvoiman riittävyyttä sekä parempia työuria nuorille. Kolmanneksi sote-uudistus kokoaa palvelut hyvinvointialueiden vahvemmille harteilla ja parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta sekä vähentää asiakkaan pompottelua. Neljänneksi käynnissä on suuri sosiaaliturvauudistus, mutta se on viisaasti ulotettu kahdelle vaalikaudelle.

Uskon että oppivelvollisuutta ja sote-uudistusta tulevaisuuden arvioijat pitävät peruskoulu- uudistuksen ja kansanterveyslain kaltaisina reformeina. Nyt niitä kritisoidaan, mutta niin kritisoitiin aiemminkin isoja uudistuksia. Jos oppositio ei pidä hallituksen rakenneuudistuksista, se ei tarkoita, että niitä ei olisi. Politiikassa on ja saa olla erilaisia tavoitteita.

Valoa talouden tunnelissa

Puoliväliriihessä hallitus päätti vaiheittaisesta paluusta kehykseen vuoteen 2024 mennessä.  Kehys on talouden pidemmän aikavälin raami, jonka tarkoitus on pitää kulut kurissa. Valtion menit laskevat kriisitasolta hallitusti normaalille uralleen. Ilman äkkijarrutusta. Jo ensi vuoden menot ovat yli kaksi miljardia kuluvaa vuotta pienemmät.

Työttömiä työnhakijoita 132 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomautettuja 117.000 vähemmän. Uusia työpaikkoja te- toimistoissa tarjolla 36.000 enemmän kuin vuosi sitten. Parempaan ollaan menossa työllisyydessäkin, vaikka lisää toimia tarvitaan, jotta kasvanut pitkäaikaistyöttömyys saadaan taitettua. Erityisen tärkeä on panostaa parempaan työnvälitykseen, jotta työpaikka ja työntekijä kohtaavat nopeammin. Pitkään työttömänä olleiden osaamiseen ja terveyteen panostaminen maksaa nyt, mutta säästää tulevaisuudessa.

Velkasuhde oli jo ennen viimeisimpiä vielä positiivisempia ennusteita valtiovarainministeriön ennusteen vakautumassa vuosikymmen puolivälissä tavoitellulle 75% tasolle. Aiemmat ennusteet olivat pessimistisempiä.

Moniin muihin maihin verrattuna Suomessa on onnistuttu hyvin viruksen leviämisen estämisessä, millä on ollut myönteisiä vaikutuksia myös talouden kehitykseen. Tällä tavoin hallitus on osaltaan varmistanut, että talouden pitkänaikavälin potentiaalia ei romuteta.

Veroremonttia tarvitaan

Toivoisin, että tämä hallitus kykenisi vielä isoon veroremonttiin, mutta se saattaa olla liikaa toivottu. Hallitusohjelma ei anna kovin paljoa liikkumavaraa. Keskustalle suuri verouudistus on vaikea, koska sillä on melko erilaiset intressit kuin lopulla hallituksella.

Verotaakan pitää jakautua nykyistä reilummin. Harmaatalous pitää suitsia ja laittaa rajat verokikkailulle. Kikkailut maksavat rehelliset yrittäjät ja palkansaajat. Voi kysyä, miksi ulkomaiset sijoitusrahastot saavat Suomesta osinkonsa verottomina. Miksi joidenkin suuryritysten on helppo vältellä veroja kansainsanvälisellä kikkailulla? Miksi palkkatuloissa progressio on merkittävä, mutta pääomatuloissa ei?

Jos kaikki maksavat oman osuutensa, voidaan verokantoja pitkällä aikavälillä laskea eikä kukaan saa epäreilua kilpailuetua kalliilla verojuristeilla. OECD:ssä valmisteilla oleva minimiverojärjestelmä ja hallituksen selvittämä institutionaalisten sijoittajien lähdevero ovat askelia oikeaan suuntaan.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää uudenlaista verojärjestelmää. Verotuksella on kulutusta ohjaava vaikutus, ilmastonmuutoksen hillintään suunnatut maksut ja verot eivät voi tulla nykyisen verotaakan päälle, vaan niitä on kompensoitava pieni- ja keskituloisille.

Jälkiviisas vai kaukaa viisas

Oppositio, erityisesti kokoomus kritisoi hallitusta kovin sanoin hövelistä rahanjaosta lisäbudjetin ja JTS-käsittelyn yhteydessä. Yhtään varsinaista muutosesitystä lisäbudjetin lukuihin kokoomus ei tehnyt.

Hallituksen talouspolitiikalla on tuettu kokonaiskysyntää ja estetty tuotantoa supistumasta ja autettu ihmisten arkea romahtamasta. Monta asiaa olisi voinut tehdä paremmin, mutta korona ei odottanut, joten parhaan sijaan oli tyydyttävä hyvään. Jälkiviisaasti on helppo löytää virheitä, mutta jälkiviisaus ei ole kovin rakentava viisauden laji. Koitetaan mieluummin olla kaukaa viisaita ja varautua tulevaan.

Tarja Filatov: Työllisyys on kahden kauppa

Sairaus vaikeuttaa monen ihmisen kohdalla sopivan työn löytämistä. Suomi poikkeaa tässä selvästi muista OECD-maista. Lähes puolella työttömistä terveydentila muodostaa ongelman työllistymiselle.

OECD:n havaintojen mukaan monet terveysongelmien kanssa painivista työttömistä ovat usein ikääntyneitä. He asuvat kasvukeskusten ulkopuolella. Työttömyyden pitkittyessä ihmiset eivät enää usko löytävänsä työpaikkaa ja luovuttavat.

Samaisen OECD:n arvion mukaan heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat Suomessa kokonaisuudessaan 11 miljardia euroa. Mielenterveyden häiriöt näkyvät monen työttömyyden taustalla ja ovat tänä päivänä merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja.

Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi edes 10–15 prosenttia, työllisyysaste nousisi 0,25–0,37 prosenttia ja bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosenttia.

Toinen merkittävä työllistymistä hidastava tekijä OECD:n selvityksessä oli sopivien työmahdollisuuksien puute. Sosiaalietuuksilla ei selvityksen mukaan olisi merkittävää vaikutusta työllistymiselle. Työttömyysetuuksien kehittämiseen liittyvässä keskustelussa tämä on syytä pitää mielessä niin työmarkkinoilla kuin poliittisessa oikeistossakin.

Työllisyysasteen parantaminen on hyvinvointipalvelujen rahoituksen näkökulmasta välttämätöntä. Työ on tärkeä osallisuuden näkökulmasta. Työpaikkojen synnyn rinnalla oleellista on osaamisen vahvistaminen, työttömyysturvan ja palveluiden toimivuus sekä osatyökykyisten mukaan saaminen.

Kyse ei ole vain työpaikkojen luomisesta, vaan myös siitä, miten erilaiset ihmiset voisivat päästä työhön. Oleellista on uudistaa sosiaaliturvaa joustavammaksi ja parantaa palveluita sekä työmarkkinoita.

Osatyökykyisten kohdalla on turvattava henkilökohtainen palvelu, jossa kartoitetaan työnsaannin esteet ja puututaan niihin. Osan kohdalla auttaa oikeanlaisen työn löytäminen, osan kohdalla työaikajärjestelyt. Osa tarvitsee palkkatukea alentunutta työkykyä korjaamaan. Jos alenema on pysyvä, tuen tulee olla pysyvä, tässä passiivista ja työttömyysturvaa voidaan käyttää aktiivisesti palkkatukena.

Nykyisin yritetään muokata ihmistä työhön sopivaksi. Työtä pitää räätalöidä ihmiselle sopivaksi. Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä, jotka eivät ole työkykyisiä, mutta joista iso osa voisi kuntoutuksen ja tuen avulla työllistyä heille räätälöityihin töihin.

Osallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä yhdenvertaisuuden saavuttaminen edellyttää asennemuutosta työantajilta, mutta selvästi tukea julkiselta vallalta. Pohjoismainen työnhaunmalli, kuntien vahvistuva rooli työllisyyden hoidossa, palkkatukiuudistus ym. ovat Sanna Marinin hallituksen inhimillinen tapa taklata työttömyyttä.

Suomalaisen hyvinvointivaltion palveluvalikko, koulutus, toimeentulon turva sekä toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut edellyttävät 2030-luvulle tultaessa huomattavasti nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että kaikkien resurssit saadaan käyttöön. Muu on inhimillistä ja taloudellista tuhlausta.

Hyvinvointipalvelujen keskeinen tehtävä on kannustaa ihmisiä aktiiviseen elämään. Työn merkitys on aktiivisessa elämässä suuri eikä ainoastaan toimeentulon vaan myös osallisuuden näkökulmasta. Siksi oikeus työhön ja toimeentulon hankkimiseen valitsemallaan ammatilla on turvattu perustuslaissa, yhtenä perusoikeutena.

(Julkaistu Itä-Hämeessä)

Päärata sai kunnianpalautuksen - vihdoin rahaa pääradalle

Uusi hallitus on ollut vallassa alle kaksi viikkoa. Ensimmäisessä lisäbudjetissa päärataa saa rahaa. Kyse ei ole vain Riihimäen, Hämeenlinnan ja Tampereen tarpeista, vaan koko Suomen elinvoimasta. Kiitos Sanna Marin! Sinä et vain kuunnellut, vaan kuulit ja ymmärsit.

Olen neljä vuotta törmännyt paikallisesti viestiin huonosta edunvalvonnasta. Tuntenut piston sydämessäni, koska olenhan ollut alueen ainoa kansanedustaja. Ja vielä opposition kansanedustaja. Ikävä kyllä Suomessa hallitus vie ja oppositio vikisee. Sen tunsi rataedunvalvonnassa hyvin konkreettisesti.

Neljä vuotta olen puhunut, lobannut, joskus raivonnut pääradan kehittämisen välttämättömyydestä. Tuntenut suurta voimattomuutta, kun edellisen hallituksen rataintohimo on ollut tunnin juna Turkuun. Tämän rinnalle nousi keskustelu tunnin junasta Tampereelle.

Tunnin juna -slogan tuntui politiikan kentällä ottavan tulta ilman että suurin osa puhujista tiesi, mitä se tarkoittaa, puhumattakaan, että olisi tiennyt mitä se maksaa ja minkä kaikkien alueiden ohi tunnin junat huristaisivat pysähtymättä.

Tunnin junien ja pääradan suhde on kuin perusterveydenhuollon ja kauneuskirurgian. Ensin on saatava perusasiat kuntoon. Luksusta voi rakentaa, jos rahat riittävät ja maksajia  saadaan lisää.

Päärata on Suomen elinvoiman valtimo. Jos se ei kuljeta ihmisiä ja tavaraa luotettavasti, nopeasti ja riittävällä tiheydellä, kaikki muut radat sakkaavat.

Pääradan pahimman pullonkaulan, Tampere–Helsinki -yhteysvälin yleissuunnitelman laatimisen tarvitsema määräraha tuli nyt hallituksen ensimmäiseen lisätalousarvioon. Nopea eteneminen on välttämätöntä, koska hankkeelle on mahdollista EU-rahoitusta.

Suunnittelussa pitää ottaa huomioon Helsingin ja Tampereen välisen radan peruskorjaaminen, lisäraiteiden rakentaminen ja matka-ajan nopeuttaminen sekä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun raideliikennetarpeet.

Pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat pohjoista Suomea myöten. Siksi kyse on koko Suomesta. 

Suomen pääradan rooli osana eurooppalaista TEN-T -ydinverkkokäytävää mahdollistaa jatkossa Suomelle EU-rahoitusta pääradan parantamisen kustannuksiin. Suomen tulee nopeasti tavoitella mahdollisimman hyvää rahoitusosuutta TEN-T:n CEF-rahoitusinstrumentin kautta. Rahoituksen hakeminen CEF:stä tulee mahdolliseksi jo vuonna 2020. Suomen on oltava siihen valmis.